Ajattelun taidot

Piirroshahmo, jonka ympärillä on kolme erilaista ajatuskuplaa.

Usein kuulee puhuttavan ’’autistisesta ajattelusta’’. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi huomion kiinnittämistä yksityiskohtiin (aspekteihin), konkreettista ajattelua (liittyen usein konvergenttiin ajatteluun eli taipumukseen etsiä yksi oman mielen mukainen ratkaisu käytännössä), mielen teorian vaikeuksia (vaikeus ymmärtää, että kaikilla ihmisillä on omia tunteita ja ajatuksia), systeemien kautta ajattelua, idiosynkraattista eli omintakeista ajattelua.

Olen itse kuitenkin kokenut, että ajattelua voi KEHITTÄÄ! Esittelenkin seuraavassa Anne A’Echevarrian ja Ian Patiencen kirjassa Ajattelun taidot (Opike 2013) esittelemän ajattelun PRICE-mallin kommentoituna autistisen ajattelun kannalta.

PRICE = P – processing information – informaation prosessointi; R – reasoning – perusteleminen; I – inquiry – tutkimuksellinen ajattelu; C – creative thinking – luova ajattelu; E – evaluation – arviointi.

Rajat ajattelun vaiheiden välillä eivät ole selviä ja ne edellyttävätkin toisiaan.

Autistin kohdalla voisi ajatella, että mistä tahansa ajattelun vaiheesta voidaan lähteä rakentamaan ajatusmaailmaa.

Informaation prosessointi (P) ’’Etsi ja kerää tietoa, lajittele ja luokittele, aseta järjestykseen, vertaa, aseta vastakkain, tunnista osien tai kokonaisuuksien välisiä suhteita’’

Tätä ajattelun tasoa kuvaa vahvasti esimerkiksi autistien mieltymys lajittelutehtäviin mallin mukaan – esim. ympyrät, kolmiot ja neliöt kukin omaan laatikkoonsa. Tai pikkuautojen järjestäminen riviin mielikuvitusleikkien sijaan pienellä autistilla. Myös korkeampitasoisten autistien keräilyharrastus tai tietystä asiasta, esimerkiksi maailmansodista, tiedon kerääminen edustaa tätä tasoa. Kuitenkin esimerkiksi vertailuun tai osien ja kokonaisuuksien välisten suhteiden ymmärtämisessä autisti voi tarvita tukea. Itse koen, että monesti autisti jää tälle tiedon keräämisen asteelle.

Perusteleminen (R) ’’Anna perusteluja, tee johtopäätöksiä, näe asioiden välisiä suhteita, selitä, tee päätöksiä saamasi tiedon perusteella’’

Kuten aiemmassa blogissani Millä perusteella kirjoitin, tämä saattaa olla autistille kaikkein vaikeinta, koska tämä edellyttää mielen teoriaa ja kykyä divergenttiin ajatteluun sekä kontekstien ymmärrystä. Tässä vaiheessa autisti yleensä tarvitsee eniten tukea esim. perustelemiseen liittyvien kysymysten muodossa tai jopa valmiiden perustelujen saamista tai vahvasti autistien kohdalla pelkästään valmiiden perustelujen viitekehyksessä toimimista ’ylhäältä annettuina’ ilman selityksiä (positiivinen auktoriteetti).

Tutkimuksellinen ajattelu (I) ’’Esitä kysymyksiä, määrittele ongelmia, suunnittele aineiston keruu, työtapa kerää aineistoa, ennustaa tuloksia ja seurauksia, tee ja testaa johtopäätöksiä’’

Autistin ’tutkiminen’ saattaa helposti jäädä tiedon tai esineiden lajittelun ja niiden aspektien tutkimisen tasolle. Kysymysten ja ongelmien määrittelyssä sekä syy-seuraussuhteiden ja johtopäätösten testaamisen alueilla vaaditaan jälleen divergenttiä ajattelua, mielen teoriaa sekä kontekstien tajua. Tässä ajattelun vaiheessa voi ajatella pätevän melko sama kuin perustelemisessa. Tässä vaiheessa autisti yleensä tarvitsee tukea esim. kysymysten muodossa tai jopa valmiiden tutkimuksellisten ajatusten saamista tai vahvasti autistien kohdalla pelkästään valmiiden esim. syy- ja seuraussuhteiden viitekehyksessä toimimista ’ylhäältä annettuina’ ilman selityksiä (positiivinen auktoriteetti).  

Luova ajattelu (C) ’’Luo ja kehitä ideoita, tee hypoteeseja, kuvittele’’

Tämän katsoisin olevan yksi autistin vahvuuksista. Jos normatiivinen ja sosiaalisiin konteksteihin sidottu ajattelu ovat heikkoja, autistin omat idiosynkraattiset, omintakeiset, ajatukset voivat tulla esiin. Autisti voi keksiä innovaatiota tilanteisiin esim. sosiaalisten sääntöjen seuraamisen sijaan. Autisti voi esim. kuunnella joululauluja kesäkuussa tai haluta käyttää uimalaseja arjen tilanteissa. Toisaalta esim. sosiaalisten tarinoiden tarjoaminen voi auttaa autistia hahmottamaan ajatuksiaan suhteessa sosiaalisemmin normatiiviseen ajatteluun.

Arviointi (E) ’’Luo ja käytä kriteereitä, tee arvioita’’

Tämäkin ajattelun vaihe voi olla autistin voimavara. Itse liittäisin arviointiin Baron-Cohenin ajatuksen autisteista systemoijina. Autisti voi pyrkiä kaikissa tilanteissa löytämään toiminnalleen ja valinnoilleen systeemin, jonka mukaan valikoida tietoa tai toimia. Parhaimmillaan kyse on vaikkapa hyödyllisestä periaatteesta ’ole ystävällinen’ tai ’kohtuus kaikessa’, heikoimmillaan muodostuu toimimaton rutiini, joka muistuttaa pakko-oireisuutta. Usein kriteerinä toimii joko autistin ekko (erityisen kiinnostuksen kohde) tai muuten jokin autistin vahvuus.

Mutta toimivassa ajattelussa tarvitaan näitä kaikkia tasoja. Se, kuinka itsenäinen ajattelija autisti voi olla, riippuu niin autistin tasosta ja syvyydestä kuin ympäristön kanssa toimivassa vuorovaikutuksessa olemisesta. Vahva autisti voi tarvita vanhemmalta, ystävältä tai ohjaajalta tukea lähes kaikessa paitsi yksinkertaisessa tiedon tai esineiden lajittelussa – joskus jopa näissäkin. Korkeatasoinen Asperger-henkilö taas saattaa hallita esimerkiksi tutkimuksellista ajattelua hyvinkin ja vaikuttaa professorilta ekkonsa suhteen ja haluta pitää aiheesta esitelmiä lähiympäristölle.

Tärkeintä on minusta kuitenkin tiedostaa näitä ajattelun eri tasoja ja antaa autistille tukea, jos hän jää jumiin tiettyyn tasoon (esim. pelkästään lajittelemaan tietoa tai esineitä). Ajattelua voi ja kannattaa kehittää. Ja tulee kehittää, jos halutaan, että autisti voisi olla tasa-arvoisempi ei-autistien kanssa ja jos halutaan autistille täysipainoisempaa elämää kaikenlaisen jumittamisen sijaan. Eri ajattelujen tasojen jonkinlainen hallinta – itsenäisesti tai eri asteisesti tuetusti – myös vähentää informaatiotulvan vaikutusta kun informaatiota prosessoidaan hallittavampiin muotoihin.
Ajattelun iloa!

Blogiterkuin
Pia

Lähteet:
Anne de A’Echevarria ja Ian Patience. Ajattelun taidot. Opike. 2013.
Divergentti ja konvergentti ajattelu: http://personal.inet.fi/koti/vexom/ajatt.htm
Mielen teoria: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mielen_teoria
Systemoinnista (Baron-Cohen): http://personality-testing.info/tests/EQSQ.php

Kuva: Papunetin kuvapankki, www.sclera.be