Autismiystävällisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta

Autismirealismista – blogin jatkoksi ja pariksi kirjoitan tämän blogin autismiystävällisestä vuorovaikutuksesta ja kommunikaatiosta. (http://papunet.net/blogi/autismirealismista)

George Yule – teoksessaan Pragmatics ( Oxford University Press. 1996) näkee kahtena keskustelutyylinä korkean osallistuvuuden (high involvement) ja korkean huomaavaisuuden (high considerateness) tyylit. Itse autistina koen, että näiden voidaan katsoa määrittelevän samalla myös kaksi vuorovaikutustyyliä.

Korkean osallistuvuuden tyyliä luonnehtivat aktiivinen osallistuminen keskusteluun, nopea tahti, taukojen lähes puuttuminen vuorojen välillä, oman ja toisen vuorojen päällekkäisyys ja toisen vuorolla keskustelun täydentäminen.

Korkean huomaavaisuuden tyyliä luonnehtivat hitaampi tahti, taukojen pidempi kesto vuorojen välillä, päällekkäisyyden puuttuminen, keskeytysten ja toisen vuorolla keskustelun täydentämisen puuttuminen sekä se, että ei tuputeta omia ajatuksia.

Itse autistina kaipaan kovasti tuota korkean huomaavaisuuden tyyliä ja yritän parhaani mukaan sitä myös viljellä. Mutta riippuu ihmisestä mitä tyyliä hän kaipaa ja minkä asteisesti.

Temple Grandin (http://www.grandin.com/inc/visual.thinking.html) kuvaa kommunikaation kannalta mielenkiintoisesti sitä, kuinka eri tavoin erikoistuneet autistien aivot toimivat pääosin kolmen eri kommunikaatiomallin kautta – kuvien, toistuvien kuvioiden + näiden suhteiden ymmärtämisen tai käsitteiden kautta.  Yhteistä hänen mukaansa kaikille autisteille on yksityiskohtiin keskittyvä ajattelu. (Toisaalla samassa kirjoituksessa hän myös kirjoittaa valaisevasti, että autistit voivat ajatella mielleyhtymien tai logiikan kautta).

Visuaaliset ajattelijat

Temple Grandin on tätä tyyppiä ja näkee valokuvantarkkoja kuvia päässään. Hän myös näkee mielessään tilanteita videokuvien kaltaisina. Visuaalisesti ajattelevat autistiset lapset saattavat olla hyviä piirtämisessä tai taiteessa yleensä ja esim. legoilla rakentamisessa. He saattavat pitää kartoista, lipuista ja valokuvista. Visuaalisille ajattelijoille sopivia työtehtäviä ovat ehkä graafinen suunnittelu, eläintenkoulutus, korujen tekeminen, rakennusala ja liukuhihnatyö tehtaassa.

Musiikaaliset ja matemaattiset ajattelijat

Tämänkaltaiset ajattelijat ajattelevat toistuvien kuvioiden kautta. He ovat usein lahjakkaita matematiikassa, shakissa tai ohjelmoinnissa. He saattavat nähdä toistuvia kuvioita ja suhteita näiden välillä ja numeroita valokuvantarkkojen kuvien sijaan. Lapsina he saattavat soittaa korvakuulolta ja osoittaa kiinnostusta musiikkia kohtaan. Mahdollisia työtehtäviä ovat ohjelmointi, kemianala, tilastotiede, insinööritiede, musiikki ja fysiikka. Toistuvien kuvioiden kautta ajatteleminen ei vaadi kirjoitettua kieltä. Esimerkiksi lukutaidottomat inkat pitivät kirjaa monimutkaisten köysiin tehtyjen solmujen avulla veroista, työvoimasta ja kaupankäynnistä tuhansien ihmisten kesken.

Verbaalisen logiikan mukaiset ajattelijat

Tämänkaltaiset ajattelijat ajattelevat sanojen yksityiskohtien kautta. Usein he rakastavat historiaa, vieraita kieliä, säätilastoja ja pörssiraportteja. Lapsena heillä saattaa olla laaja tietokanta urheilutuloksista. Usein he ovat huonoja piirtämään. Jos lapsella on puheen kehityksen viivästymä, hän saattaa olla joko visuaalinen ajattelija tai musikaalinen ja matemaattinen ajattelija. Mahdollinen ura verbaalisesti lahjakkailla saattaa löytyä käännöstyön, journalismin, laskentatoimen, puheterapian, eritysopetuksen, kirjastotyön tai finanssianalyysin parista.

Grandinin mukaan juuri autistien aivojen erikoistumisen takia on tavallista tärkeämpää keskittyä vahvuuksien vahvistamiseen pelkkiin puutteisiin keskittymisen sijaan.

Itselläni on ylläolevien kategorioiden suhteen ollut erilaisia kausia. Lapsena ja nuorena ja varhaisemmassa aikuisuudessa olin hyvin kieleen keskittynyt ja rakastin vieraiden kielten oppimista ja tein käännöstyötäkin. Sitten oli visuaalisuuden vaihe, jolloin tein taidetta autismin maailmasta Autismisäätiöllä. Nyt elän vahvaa toistuvien kuvioiden ja näiden suhteiden miettimisen vaihetta ja rakastan kaavoja ja kaavioita ja malleja. Tähän sain hyvää pohjaa mm. kommunikaatioteorioiden ja -mallien opiskelusta nuorena viestinnän opinnoissa sekä elektroniikka- ja tietokonealaa (ja näihin liittyviä eri kaaviota) opiskellessani ammattikoulussa.

Itse autistina koen, että jos autismirealismia otetaan huomioon sekä tähän lisätään vielä vuorovaikutus- ja keskustelutyylin huomioonottaminen sekä se, millä kommunikaatiotavalla – tai minkä yhdistelmällä – ihminen kokee parhaiten kommunikoivansa, päästään jo pitkälle niin autismirealismissa kuin autismiystävällisyydessä.

Blogiterkuin

Pia

Kuva: Papunetin kuvapankki, Elina Vanninen

Kommentit

Hei

Santran tapaan kiitos yhteisestä matkasta ja hyvää jatkoa kaikille!

yt Pia
Heittäisin vielä ilmoille keskustelun ADT:stä....

https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/nykyajan-tyoelama-altistaa-adt-tarkkaavaisuushairiolle-tunnista-halytysmerkit-toimi-ajoissa

ja samalla analogisesti ajateltuna AST:stä - autism spectrum trait ilmiöstä joka sekin lienee olennainen ajassamme

Kommentointi on suljettu