Autistisen elämän realiteeteista

Kuva: Papunetin kuvapankki, Sclera

Usein ihmiset elävät tuttua arkea ja näkevät luonnostaan elämän realiteetteja ja pyrkivät hallitsemaan näitä parhaansa mukaan. Totutusta poikkeavat tapahtumat nostavat kuitenkin realiteettien miettimisen pintaan – esimerkiksi opiskelun tai työelämän aloittaminen tai muutokset näissä, avioliiton solmiminen, lapsen syntymä, aikuistuvan lapsen poismuutto tai sairauden tai kuoleman kohtaaminen nostavat esiin kysymyksiä elämän muuttuvista realiteeteista. Realiteetteja autismin kohdalla on joskus vaikea hahmottaa ja tunnistaa, ja seuraavassa olenkin miettinyt realiteetteja autismin kannalta. Lista ei varmaankaan ole tyhjentävä, joten jokainen voi miettiä lisäksi itse havaitsemiaan realiteetteja näiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi.

Tientynhetkiset realiteetit
Kannattaa tarkistaa realiteetit tarpeeksi usein – elämä on muutosta ja myös realiteetit muuttuvat ajan kuluessa.

Aistirealiteetit
Autisti saattaa toimia paljolti aistien varassa symbolisen todellisuuden sijaan ja aisteihin saattaa liittyä suurempaa herkkyyttä tai vastaavasti autistin aistit voivat tarvita tavallista voimakkaampia ärsykkeitä.

Kykyprofiili ja toimintakyky kussakin kontekstissa ja tietystä näkökulmasta
Autistin toimintakyky saattaa vaihdella suurestikin eri konteksteissa ja eri näkökulmia tilanteisiin soveltamisen kautta. Kykyprofiili voi olla hyvin yksilöllinen ja tosiaan aktualisoitua eri tavoin eri konteksteissa ja eri näkökulmista.

Sosiaalinen sopeutumiskyky ja jaksaminen ja sosiaaliset/toiminnalliset roolit
On muistettava, että sopeutumisen tulisi olla aina kaksisuuntaista ja että sopeutuminen vaikuttaa jaksamiseen. Tietyssä roolissa oleminen saattaa helpottaa sopeutumista ja jaksamista ja tuoda lisää toimintakykyä roolin rajoissa.

Rajoitukset
Autistilla voi olla esimerkiksi fyysisiä tai psyykkisiä rajoituksia toiminnalle.

Tavoitteet
Tavoitteet fokusoivat tarkkaavaisuutta ja toimivat toiminnan onnistumisen mittareina. Tosin epäonnistumisenkin kautta voi löytää uusia puolia itsestään ja toimintakyvystään. Yrittänyttä ei laiteta!

Resurssit
Fyysiset, psyykkiset, taloudelliset, aikataululliset, materiaaliset jne. resurssit.

Elämänrytmi
Millainen rytmi autistille sopii – nopeutettu, tavanomainen vai kenties hidastettu (esim. vain muutama suurempi asia päivässä rauhallisella tahdilla).

Arvomaailma, näkökulmat ja kontekstit
Nämä tekijät luovat raamit toiminnalle – toiminnan koordinaatiston. Nämä elementit vaativat usein yhteensovittamista ihmisten välillä ja kesken.

Aikataulut – ovatko aikataulut realistisia, sopivatko ne autistin elämänrytmiin ja toiminnan prosessien hallintaan sekä yhteisön muuhun toimintaan. Kaikella on aikansa!

Itsenäisyys ja tuen tarve – tarvitseeko autisti ohjausta ja huolenpitoa 24/7 vai riittääkö esim. säännöllinen keskusteluapu – vai onko tuen tarve jotain tältä väliltä.

Yksilöllisyys ja viiteryhmän vaatimukset ja säännöt ja tavoitteet – kenen tarpeiden ja sääntöjen mukaan mennään – voidaanko näistä neuvotella niin, että kaikkien tarpeet tulisivat mahdollisuuksien mukaan kuulluiksi ja nähdyiksi.

Vuorovaikutus  - onko voimaannuttavaa vuorovaikutusta saatavilla, ks. aiheesta Sovellusta kehittämässä - blogikirjoitus.

Kommunikaatio – ks. relativistinen kommunikaatio ja monisanaisuus vs. reduktionismi, ks. Sovellusta kehittämässä -blogikirjoitus.

Autistin tyyppi
Mikä on Lorna Wingin luokituksen mukaan autistin tyyppi ja miten tyyppi vaikuttaa autistin sosiaalisiin, vuorovaikutuksen jne. tarpeisiin.  Tyyppejä ovat: erillään pysyvät autistit, passiiviset autistit, aktiiviset mutta oudosti käyttäytyvät autistit, muodollisesti ja jäykästi käyttäytyvät autistit – ks. Sosiaalinen koordinaatio ja sosiaalinen sujuvuus -blogikirjoitus ja http://www.awares.org/static_docs/about_autism.asp?docSection=3

Asioiden suhteuttaminen toisiinsa
Usein autistien on vaikea hahmottaa asioiden suhteita. Malleilla voidaan helpottaa suhteuttamista ja tuoda eri näkökulmia esiin. Yksi hyödyllinen malli on kaikille tuttu mindmap. Tässä esimerkki mindmapillä arkitodellisuuden hahmottamisesta.

Abby Covertin kirjasta How to make sense of any mess löytyy lisää malleja, joita voi soveltaa informaation jäsentämiseen.

Realiteettien miettiminen ja jäsentäminen on elämässä hyvin tärkeää ja palkitsee itsensä usein suurempina onnistumisina ja vähempänä turhautumisena epärealististen tavoitteiden väistyessä realististen tavoitteiden ja käytäntöjen tieltä.

Blogiterkuin Pia

Kirjallisuutta:

Covert, Abby. (2014)  How to make sense of any mess.

Mattila, Antti S. (2011) Näkökulman vaihtamisen taito.  WSOY.

Kommentit

Laitan tässä vielä kätevän tavan kohdata realiteetteja, joka itselläni ainakin toimii todella hyvin.

Realiteetit - reaktiot - käsittely - uudelleenorientoituminen.

Blogiterkuin Pia
Ihanna kissa
Kiitos! Kissa Sam on suuri opettajani ja paras ystäväni:)

yt Pia