Autistisen persoonan rakenteesta

Olen joutunut miettimään viime aikoina paljon sitä, kuinka persoonallisuuden rakenne vaikuttaa elämässä pärjäämiseen.

Palasin taas lukemaan autistinen savant ilmiöstä - off the charts älykkyys kykysaarekkeessa ja muuten vaikka kehitysvammainen ja täysin muiden huolenpidon varassa. Valtavan epätasainen kykyprofiili. 

Minusta tämä on yhdeltä kannalta autistin (en puhu aspergereista) persoonan perusrakenne. Kykysaarekkeet ja huolenpidon tarve ja epätasainen kykyprofiili. 

Tähän yhdistettynä Baron-Cohenin ajatus autisteista äärisystemoijina (kun vaihtoehdot ovat systemointi ja empatisointi). Erinomainen kirja aiheesta on Simon Baron-Cohenin kirja Autism and Asperger (Oxford University Press, USA. 2008.) Kirjassa esitetään teoria ihmisten erilaisista rakenteista erilaisina systemoinnin ja empatisoinnin yhdistelminä. Autismi käsitetään äärimmäisenä systemointina – siis positiivisena ilmiönä - millä on erilaisia seurauksia; autisti keskittyy yksityiskohtiin ja etsii kaikesta systeemeitä ja esim. yleistämisen vaikeus nähdään siten että kaikessa on aina eroja, joten jokainen systeemi pitää miettiä erikseen – esimerkkinä että kaikki tietokoneet ovat erilaisia ja joudumme aina opettelemaan kunkin tietokoneen toiminnan erikseen.

Vastauksena tähän on tuo profiilin tarpeiden mukaisten struktuurien antaminen, joissa persoona voi olla flow-tilassa, sekä voimaannuttava vuorovaikutus. Ihmisyyden tarpeita voidaan ajatella vaikka Maslowin tarveteorian mukaisesti - itse en ajattele tarpeita hierakisesti vaan verkostona, konfiguraationa. 

Maslow’n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkinen järjestys on:

  1. fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma)
  2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)
  3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)
  4. arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta).
  5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa).

Näistä ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve. Myöhempinä vuosinaan Maslow lisäsi hierarkiaan vielä yhden tason, itsensä ylittämisen (self-transcendence) tarpeet. Itsensä ylittämisellä tarkoitetaan yhteyden saamista johonkin omaa minää suurempaan: keinoina tähän voivat olla esimerkiksi hengellisyys, taide tai altruismi. Useimmat Maslow’n tarvehierarkian esitykset eivät kuitenkaan huomioi tätä kuudetta tasoa.

Maslow´n tarvehierarkia - Wikipedia

Itse olen juuri tätä savant tyyppiä ja muu pärjääminen on sitten haasteellista - olinhan mm. vahvasti autistien päivätoiminnassa Autismisäätiöllä monta vuotta. Valtava kyky miettiä teorioita, mutta muuten hyvin paljon haasteita ja hyvin epätasainen kykyprofiili. Mutta tämä on autistille normaalia.

Toivottavasti tämä auttaa kehittämään realistisia kehityssuunnitelmia ja kuntoutussuunnitelmia autisteille, niin että autistit voisivat hyvin ja saisivat oman persoonansa mukaista elämää. 

Blogiterkuin

Pia

Kuva: Papunetin kuvapankki, Sclera.

Jätä kommentti

  • Keskustele toisia kunnioittavasti ja kohteliaasti.
  • Älä nimittele, loukkaa muita tai huuda ISOILLA KIRJAIMILLA.
  • Älä vähättele toisen sairautta, vammaa tai ongelmaa.
  • Asiattomat viestit poistetaan keskustelusta.

Tietosuojaseloste