Autoveropalautuksesta ja autoista

Jo alakoululaisen iässä ollessani perheeni hankki nimiini auton, koska vaikeavammaisuuteni takia saimme siihen autoveropalautuksen. Sen määrä olisi ollut pienempi, jos auton omisti isäni. Lisäksi kyseisellä autollani ajettiin pääasiassa minuun liittyviä kyytejä, koska perheessäni oli muitakin autoja.

Vieläkin muistan, kun isäni kanssa ensin harjoiteltiin allekirjoitusta kauppakirjaa varten. (Välihuomautuksena on todettava, että silloinen allekirjoitukseni oli paljon selkeämpi kuin nyt!) Tietenkin pikkutytöstä oli jännää mennä valitsemaan auton väri ja tekemään kaupat isäni tinkimisen jälkeen.

Kolmen vuoden välein oli mahdollisuus saada taas autoveronpalautus, joka on suuruudeltaan nykyisin vajaa 4000 €. Yleensä vaihdoin reilun kolmen vuoden jälkeen. Sähköpyörätuolin tullessa kuvioihin merkkikin muuttui sellaiseen, jossa löytyi farmarimalli.

2000-luvun alussa sain olla työelämässä kokopäiväisesti muutaman vuoden ajan. Silloin pystyin hankkimaan ensimmäisen kerran täysin omilla rahoillani uuden menopelin: Muistoissani on edelleen se, että kesken työpäiväni avustajani kanssa kävimme vaihtamassa auton, jotta pääsimme työmatkalle uudella autollani. Isäni ja veljeni olivat luonnollisesti takapiruina tuossakin kaupassa.

Edellä mainittu ostamani Opel jää viimeiseksi autonomistajaurallani: Ajokilometrien vähennyttyä tulin pohtineeksi sitä, että turhaa on vaihtaa uuteen ja maksaa itseään kipeäksi. Kun autoni ei ollut autoveropalautuksen alainen kolmen vuoden jälkeen, sain vapaasti lainata perheenjäsenilleni ym. muille.

Muutama aina sanoi, että ilmoita, jos aiot myydä. Ajattelin itse, kun autoni on hyvässä kunnossa, pidän sen loppuun asti. (Välihuomautus nro 2: Seuraavaa minun ei olisi pitänyt tehdä!) Pikkutarkkana numeroihmisenä laskin excelillä ajokilometrit ja kulut – sain luvun lähes euron kilometrille. Silloin jäin miettimään, kannattaako pitää 14 vuotta vanhaa autoa.

Mietinnän jälkeen päädyin laittamaan netti-ilmoitukseni, ja nyt sen myin kohtalaisen hyvällä hinnalla. Olen miettinyt, harmittaako myynti huonolla säällä enkä saa kuljetuspalvelua oikeana aikana. Vai lämmittääkö silloinkin ajatus myydyn autoni rahojen olemassaolosta?

Santra