Tulkkien koulutuksesta

Tiedostan alkaessani tätä blogikertaani kirjoittamaan, että tämä saattaa ärsyttää tai loukata joitain instansseja. Mutta aihetta olen pohtinut itsekseni ja muutamien henkilöiden kanssa, ja olen hiukan huolissani – toivottavasti suotta. Nyt kirjoitan omana itsenäni.

2000-luvun alussa tuli voimaan ensimmäiset puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon perusteet. Esimerkiksi Kuopiossa Savon ammatti- ja aikuisopisto on järjestänyt useita valmistavia koulutuksia. Voinen väittää, että ilman koulutuksia Savoon ei olisi tullut niin paljon ja niin nopeasti tulkkauspalvelun asiakkaita. Sillä jos muistellaan vuosituhannen vaihdetta, tulkkauspalvelupäätöksiä ei ollut juuri lainkaan.

Muutaman vuoden ajan nyt on koulutettu myös AMK-tulkkeja, joilla on viittomakielen tulkin pätevyys ja jotka ovat suuntautuneet myös kommunikaatiomenetelmien ohjaus ja puhevammaisten tulkkaus -opintoihin. Heistä siis samalla tulee puhevammaisten tulkkeja, jotka saavat Kelan hyväksynnän toimia tulkkauspalvelua antavina tulkkeina.

Olen itse ollut kouluttamassa molempia tulkkiopiskelijaryhmiä: Kun erikoisammattitutkinnon suorittajilta on ollut pääsyvaatimuksena alaan soveltuva perustutkinto ja työkokemus, heillä on kokemusta puhevammaisista henkilöistä. Vastaavasti tällaista aikaisempaa kokemusta ei välttämättä ole AMK-tulkeilla, jotka ovat saattaneet tulla suoraan lukiosta. Siispä toivoisin, että kummassakin on paljon käytännön harjoittelua, jotta heille kehittyisi oikeanlainen asenne ja kohtaaminen asiakaskuntaan.

Tietenkin koulutusuudistuksia ja muutoksia tulee – ei tiedä, miten säilyviä edellä mainitut koulutukset ovat. Lisäksi myös hakijoiden vähyys saattaa rajoittaa uuden ryhmän aloittamisen.  Toivottavasti jossain päin Suomea on edelleen kiinnostusta opiskella puhevammaisten tulkiksi.

Tässä olen pyrkinyt tähän asti melko neutraalisti käsittelemään molempia koulutuksia, siis EAT ja AMK. Tosin KELA omassa kilpailutuksessaan arvottaa koulutukset eriarvoiseksi: AMK-tulkki saa 3 laatupistettä ja erikoisammattitutkinnon suorittanut tulkki 1 laatupistettä. Jos olisin palveluntarjoaja, luonnollisesti palkkaisin AMK-tulkkeja, jotka ovat ”parempia” KELAn mielestä.

Käyttäjänä ajattelen, onko AMK-tulkki, jolla on vain koulutus ja siihen liittyvä käytännön harjoittelu, vai alan työkokemusta omaava EAT-tulkki soveltuvampi – vastausta en tarvitse edes pohtia! Olen erityisesti huolissani sellaisista puhevammaisista kanssaihmisistä, joiden kommunikaationaan ei ole suoraan tulkkaus, vaan tulkintaa: Jotta he saavat itsensä ilmaistua, he tarvitsevat tulkin tulkitsemaan esimeriksi kuvia.

Tehdessään työtä työntekijä oppii koko ajan. Siispä luotan, että AMK-tulkkikin työn myötä kykenee hallitsemaan vaikeatkin kommunikaatiomenetelmät ja muut systeemit. Mutta puhevammainen asiakas tarvitsee tulkkauspalvelua koko ajan, myös uuden tulkin perehdytysajan.

Toivon, että KELA pohtisi uudelleen kilpailutuksen pisteytystä. Silloin sekä EAT-tulkit että AMK-tulkit pystyisivät toimimaan tasavertaisina eikä kummankaan koulutus häviäisi.

 Santra