Kommunikointiohjelmat käyttöön

Kommunikointiohjelmat käyttöön on ollut ISAAC Suomi Finland ry:n projekti vuodesta 2005 lähtien. Projektin hallinnollinen vastuu siirtyi Kehitysvammaliiton Tikoteekille 01.06.2008. Siirron syynä on projektitoiminnan laajentuminen ja mm. teknisen tuen tarve. Projektia rahoittaa edelleen Raha-automaattiyhdistys (2005-2009).

Projektin TAVOITTEENA on helpottaa kommunikointiohjelmien käyttöönottoa luomalla valmiita taulustoja motorisesti erilaisille ja eri-ikäisille puhevammaisille lapsille ja nuorille.

Suurimmat HAASTEET kommunikointiohjelman taulujen suunnittelussa ovat
mahdollisimman järkevien suomen kielen mukaisten ilmausten muodostaminen graafisten symbolien avulla ja spontaaniin keskusteluun osallistumisen mahdollistaminen. Projektin aikana on etsitty keinoja, joilla ratkaistaan em. haasteita.

Projekti etenee SEURAAVIEN VAIHEIDEN mukaan:

  1. Kirjallinen selvitys aiheesta
  2. Ensimmäisten kokeiluversioiden luominen
  3. Em. versioiden  kokeilu puhevammaisilla lapsilla ja heidän lähiympäristönsä ohjaus
  4. Lopullisten versioiden luominen
  5. Kirjallisen selvityksen ja saadun kokemuksen pohjalta luodaan opas kommunikointiohjelman taulujen suunnitteluun
  6. Koulutuksen suunnittelu ja aloittaminen

Syksyn 2005 aikana projektisuunnittelija kartoitti aiheeseen liittyvää koti – ja ulkomaista tutkimustietoa sekä konsultoi em. eri alojen asiantuntijoita. Projektisuunnittelija kirjoitti alustavan version oppaaksi kommunikointiohjelman taulujen suunnitteluun. Saadun käyttökokemuksen myötä opas valmistellaan julkiseen levitykseen projektin loppuvaiheissa.

Vuonna 2006 projektisuunnittelija aloitti ensimmäisten malliversioiden luomisen ja erilaisten ratkaisumallien kokeilun. Positiivisena yllätyksenä tuli esiin, että kommunikointiohjelman avulla pystyy periaatteessa luomaan melko pitkälle kieliopillisesti sujuvia lauseita. Näinkin laajassa järjestelmässä kieliopillisten taivutusten koodaaminen veisi kuitenkin valtavan paljon aikaa, joten projektissa käynnistettiin tekniset selvitykset ns. kielellisen taivuttimen kehittämiseksi. Se tarkoittaa kommunikointiohjelman ja puhesyntetisaattorin välissä toimivaa lisäosaa, joka muuntaa käyttäjän valitseman symbolijonon kieliopillisesti sujuvaksi puheeksi. Käytännössä se tulkitsee symboleille annettuja kieliopillisia koodeja ja symbolien järjestystä, kun ilmaukset on muodostettu perussanajärjestyksenmukaisesti.

Selvitysten pohjalta on päädytty siihen, että kommunikointiohjelmalla luotavat taulustot toteutetaan kahdessa osassa, jotka toimivat yhteisen keskustelu tukevan rakenteen alla. "Valmiiden ilmausten" -osion avulla puhevammainen henkilö voi herättää kiinnostuksen keskustelukumppanissa ja käyttää elävää ja persoonallista kieltä kertoessaan ja keskustellessaan itselleen tärkeistä aiheista. Toisen osion eli "Teen itse" -osion avulla puhevammainen henkilö tuottaa ilmauksensa symboli symbolilta ja kielellinen taivutin muuntaa symbolijonon kieliopillisesti ymmärrettäväksi puheeksi.

Elokuussa 2007 alkoi kielellisen taivuttimen suunnittelu. Työ toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston puhetieteiden ja kieliteknologian laitoksen kanssa ja konkreettisesti työn tekee kieliteknologian opiskelija Artturi Sipilä. Kielellisen taivuttimen ensimmäinen versio valmistuu keväällä 2008, jonka jälkeen Sipilä työstää myös ohjelman, jonka avulla käyttäjän lähiympäristön ihmiset voivat itse lisätä uusia sanoja taivuttimelle. Samoin kun taulustojen rakennetta ja sisältöä on arvioitu kokeilukäyttäjien kanssa, myös kielellisen taivuttimen toimivuutta halutaan arvioida käytännön kommunikointitilanteissa. Koska tämän hetkisillä kokeilukäyttäjillä on vielä vähän kokemusta lausetasoisesta kommunikoinnista, yritämme muutamilta aikuisilta puhevammaisilta käyttäjiltä kommentteja sanasto-osuuden ja kielellisen taivuttimen toimivuudesta.

Vuonna 2007 taulustojen ensimmäiset versiot olivat kokeilussa (8 ½kk) kuudella puhevammaisella motorisesti eritasoisella 5-13 -vuotiaalla lapsella. Kokeilussa olleissa taulustoissa oli mukana keskustelua tukeva päärakenne sekä valmiiden ilmausten osio. Sanasto-osuutta ei ollut mukana, koska sitä olisi pitänyt käyttää vielä ilman kielellistä taivutinta. Lokakuun puolivälissä käyttäjät ja heidän lähiympäristönsä aikuiset saivat arvioida tauluston käytettävyyttä kyselylomakkeen ja Talking Mats –menetelmän avulla. Kokeilun aikana kerättiin tietoa myös ns. fiilisvihkon sekä symbolien käyttölaskurin avulla.

Arvioinnin pohjalta on kerääntynyt paljon mielenkiintoista tietoa. Päätuloksina voisi mainita seuraavat:

Vuoden 2008 aikana projektissa on tarkoitus luoda lopulliset versiot saadun palautteen pohjalta sekä kokeilla kommunikointiohjelman, puhesyntetisaattorin ja kielellisen taivuttimen yhteensovittamista.

Vuoden 2009 alusta on tarkoitus kokeilla koko järjestelmää nykyisellä kuudella kokeilukäyttäjällä. Taulustot tulevat julkiseen levitykseen vuoden 2009 aikana, johon liittyy myös aiheeseen perehdyttämistä ja kouluttamista.

Vuonna 2008 PROJEKTIA ESITELLÄÄN ainakin Sillalla-seminaarissa 14.-15.2 Hanasaaressa sekä kansainvälisen ISAAC:n konferenssissa Kanadassa elokuussa.

Olennainen osa tätä projektia ovat laajat YHTEISTYÖVERKOSTOT. Projektin ohjausryhmään kuuluu monipuolisesti alan asiantuntijoita niin käytännön kuin tieteen alalta. Ohjausryhmässä on edustajat seuraavista tahoista:

Projektissa on konsultoitu lisäksi mm. seuraavia eri alojen asiantuntijoita:

Lisätietoa:

Projektisuunnittelija puheterapeutti Irina Savolainen vastaa taulustojen suunnittelusta sekä projektin etenemisestä, puh. 050 564 8543, irina.savolainen(at)puheterapeutti.fi.

Lopulliseen levitykseen tulevia taulustoja työstää projektityöntekijä Sirkku Johansson.

Kielellistä taivutinta tekee kieliteknologian opiskelija Artturi Sipilä.