Havainnointityökalut muutoksen osoittamiseen

Voimauttava vuorovaikutus vahvistaa kommunikoinnin perustaa henkilöillä, joilla on vaikeuksia olla tai kommunikoida toisten ihmisten kanssa vastavuoroisesti. Havainnointityökalut auttavat määrittelemään vuorovaikutuskumppanin kommunikoinnin perustaa ja sen vahvuuksia sekä osoittamaan taidoissa tapahtuvia muutoksia.

Työkaluihin kirjattavat asiat perustuvat subjektiivisiin havaintoihin ja kokemuksiin. Kirjaamisen lisäksi vuorovaikutusta on tärkeää videoida säännöllisesti, jotta talteen saadaan myös ne pienet edistysaskeleet, joiden kuvaileminen sanallisesti on vaikeaa.

Havainnointityökalut pohjautuvat Intensive Interaction -instituutin ”Intensive Interaction Outcomes” -lomakkeistoon, jota Suomen Intensive Interaction -koordinaattorit ovat kehittäneet edelleen.

Ei tavoitteita vaan laatua vuorovaikukseen

Voimauttavassa vuorovaikutuksessa yhteisellä toiminnalla ja vuorovaikutuksella ei ole tiettyä ennalta määriteltyä tavoitetta. Tämän vuoksi vuorovaikutuksesta tehtyjä havaintoja ei tule käyttää oppimistavoitteiden määrittelemiseen. Tavoitteiden sijaan toimintatavassa korostetaan yhteisen toiminnan laatua ja ajatellaan, että ihminen oppii uusia taitoja prosessimaisesti, vähitellen ja useiden toistojen kautta.

Voimauttava vuorovaikutus on oppimisprosessi, jota johtaa oppija. 

Kommunikaatiotaitojen oppiminen on liian monitahoinen prosessi, jotta sen voisi pilkkoa palasiin tai opettaa osa kerrallaan tai jossain tietyssä järjestyksessä. Jokaisen ihmisen oppiminen noudattaa omaa polkuaan ja siksi myös näyttää erilaiselta. Jos oppimiselle yritetään asettaa ennalta määriteltyjä tavoitteita, kadotetaan oppimisen todellinen monimuotoisuus. Myös oma vuorovaikutustapa kärsii, jos voimauttavaa vuorovaikutusta aletaan toteuttaa tavoitelähtöisesti.

Uusien taitojen oppimista ja kehitystä tukee se, että vuorovaikutukseen viritytään hetki hetkeltä, tilannetta ei ohjailla vaan annetaan oppijan johtaa.

Millainen on voimauttava vuorovaikutustyyli?

Voimauttavassa vuorovaikutuksessa kumppani

  • virittyy vuorovaikutukseen ja toiseen ihmiseen hetki hetkeltä
  • ei ohjaa tilannetta vaan vastaa herkästi siihen mitä toinen tekee 
  • ei kiirehdi vaan antaa toisen johtaa
  • odottaa ja pitää taukoja.

Edellä kuvatusta rakentuu vuorovaikutuksen sisältö ja rytmi, voimauttava vuorovaikutustyyli, joka luo pohjan uusien taitojen oppimiselle ja kehitykselle. 

Toimintatavan tarkoituksena on käynnistää vuorovaikutuksen prosessi, jossa vuorovaikutus itsessään on ensimmäinen tulos. Muut tulokset ilmaantuvat vähitellen prosessin kuluessa.

Kommunikoinnin perusta ja työkalujen jäsentely

Kommunikoinnin perusta koostuu neljästä eri osa-alueesta: sosiaalisista, kognitiivisista ja fyysisistä taidoista sekä tunnetaidoista. Nämä taidot omaksutaan tyypillisesti varhaislapsuudessa, ja niitä tarvitaan ihmisten välisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Lue lisää kommunikoinnin perustasta.

Myös havainnointityökalu on jaettu samoihin neljään osa-alueeseen, ja jokaisella osa-alueella on omat alaosiot. Alaosioissa on esimerkkilauseita, joiden avulla edistymistä on mahdollista konkretisoida ja kuvata sanallisesti.

Neljä eriväristä ympyrää osittain päällekkäin. Ympyröiden sisällä lukee tekstit: Sosiaaliset taidot, Fyysiset taidot, Tunnetaidot, Kognitiiviset taidot. 

Jakson aloitus: kommunikoinnin perustan havainnointi

Lomakkeet ovat vaihtoehtoisia, eli niistä voi valita omaan käyttöön sopivamman.

Jaksoin aloitusvaiheen työkalut auttavat jäsentämään, millaisilla valmiuksilla kumppanisi tulee voimauttavaan vuorovaikutukseen ja millainen henkilö hän on ennen jakson alkua.

Havaintojen kokoaminen onnistuu parhaiten, kun teet sen kumppanisi lähi-ihmisten kanssa. On tärkeää, että havaintojaan pääsevät kertomaan ne, jotka tuntevat kumppanisi parhaiten.

Jakson lopetus: kommunikoinnin perustan muutosten osoittaminen

Muutostyökalun avulla on mahdollista kuvailla ja saada nimiä asioille, joiden huomataan muuttuneen. Taulukossa on esimerkkejä joistakin yleisesti havaituista vaikutuksista, mutta kyse on yleistyksestä, eikä oppiminen todellisuudessa tapahdu näin yksiselitteisesti ja säännönmukaisesti.

Muutostyökalun avulla voit kuvailla ja saada nimiä asioille, jotka huomaat muuttuneen voimauttavan vuorovaikutuksen aikana. Työkalulla ei pyritä osoittamaan muutoksen määrää vaan laatua. Vaikka esimerkeissä taitojen kuvataan lisääntyneen, on siis tärkeää arvioida nimenomaan laadun muutosta. Esimerkiksi katsekontaktin lisääntymisellä tarkoitetaan yhteyttä, joka tapahtuu sosiaalisella, psykologisella ja tunteidentasolla, eikä esimerkiksi sitä, että henkilön katseen pituus on lisääntynyt ja hän tuijottaa toista silmiin.

Havainnoinnin tekijänä sinun tuleekin pohtia kriittisesti, mitä asioita pidät merkkinä edistymisestä. Esimerkiksi taulukon kohta ilmaisee enemmän kielteisiä tunteitaan voi merkitä sitä, että kielteiset tunteet ovat lisääntyneet, mutta se voi myös olla edistymisen merkki, jos henkilön taidot kommunikoida tunteitaan ovat vahvistuneet.

Asiantuntijana Intensive Interaction Co-ordinator Katja Burakoff, Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Lisää aiheesta 

Voimauttava vuorovaikutus

Nind, M. & Hewett, D. (2011). Voimauttava vuorovaikutus. Opas toimintatavan käyttöön. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.