Materiaalia
kommunikoinnin tukemiseen
A A A

Johdanto voimauttavaan vuorovaikutukseen

kaksi naista katsoo samaan suuntaan

Yhteinen kiinnostuksen kohde kannustaa vuorovaikutukseen. Kuva: Katja Burakoff.

Voimauttava vuorovaikutus (Intensive Interaction) on käytännönläheinen tapa olla vuorovaikutuksessa varhaisten taitojen varassa viestivien ihmisten kanssa.

Yleisimmin mallia käytetään niiden kehitysvammaisten ja/tai autismin kirjon lasten ja aikuisten kanssa, joilla on vaikeuksia olla tai kommunikoida toisten ihmisten kanssa vastavuoroisesti. Mallin on todettu vahvistavan vuorovaikutusta myös sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on pitkälle edennyt muistisairaus.

Voimauttava vuorovaikutus vahvistaa kommunikoinnin perustaa. Vahva perusta luo edellytykset kommunikointitaitojen kehitykselle ja muulle oppimiselle. Lue lisää kommunikoinnin perustasta Tietoa-sivuilla.

Voimauttava vuorovaikutus tukee myös kehitysvammaisen ja/tai autismin kirjon henkilön ja hänen lähi-ihmistensä vuorovaikutussuhdetta, jolloin yhdessäolosta tulee aiempaa mukavampaa molemmille.

Voimauttavassa vuorovaikutuksessa varhaisten taitojen varassa viestivän henkilön lähi-ihmiset (vanhemmat, opettajat, hoitajat, puheterapeutit jne.) pyrkivät olemaan aiempaa osaavampia kumppaneita. Kun lähi-ihmiset vastaavat hänen vuorovaikutus- ja kommunikointitarpeisiinsa mahdollisimman hyvin, hänen itseluottamuksensa ja kommunikointinsa yleisemminkin vahvistuvat.

Voimauttavan vuorovaikutuksen hetkissä molemmat osapuolet nauttivat yhdessäolosta. Lähi-ihmisen vuorovaikutus perustuu samoihin toimintatapoihin, jotka on tutkimuksissa tunnistettu vauvan ja häntä hoitavan aikuisen vuorovaikutuksesta. Olipa vuorovaikutuksen toisena osapuolena oleva varhaisten taitojen varassa viestivä henkilö aikuinen tai lapsi, lähi-ihminen kohtaa hänet sensitiivisesti ja kunnioittavasti.

Voimauttavan vuorovaikutuksen tausta

Voimauttava vuorovaikutus kehitettiin alun perin 1980-luvulla Englannissa vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden koulussa. Koulun oppilaat eivät kommunikoineet sanoilla, kuvilla tai viittomilla. Henkilökunnasta tuntui, että he eivät tunteneet omia oppilaitaan. Oppilaat eivät innostuneet työntekijöiden yrityksistä tehdä erilaisia asioita heidän kanssaan, vaan kääntyivät usein poispäin tai työnsivät lähelle tulevan ihmisen kauemmas.

Työntekijät kokivat, että opettaminen oli turhaa, jos he eivät tunteneet henkilöä, jota opettavat. Kaiken perusta oli työntekijöiden mielestä se, että he oppivat ensin itse olemaan parempia vuorovaikutuskumppaneita oppilailleen.

Syntyi toimintamalli, jota kehittäjät Dave Hewett ja Melanie Nind alkoivat kutsua nimellä Intensive Interaction. 1980-luvulta lähtien mallia on kehitetty edelleen. Nykyisin voimauttavaa vuorovaikutusta käytetään yleisesti sekä lasten että aikuisten kanssa erityisesti Englannissa ja Australiassa sekä lisääntyvässä määrin Euroopan eri maissa ja Aasiassa.

Mallin syntyaikoina kehittäjiä inspiroi etenkin psykologi Geraint Ephraimin näkemys siitä, että vaikeasti kehitysvammaisten aikuisten kanssa tulisi ensisijaisesti vahvistaa kommunikoinnin perustaa ja sosiaalisia taitoja. Ephraimin mukaan tämä tapahtuu parhaiten luonnollisella tavalla, joka muistuttaa vauvojen ja vanhempien vuorovaikutusleikkejä.

Silloin varhaisten taitojen varassa viestivät ihmiset eivät opi irrallisia taitoja, joita heidän on vaikea yleistää ja käyttää uusissa tilanteissa. Sen sijaan kun oppiminen on mukavaa ja mielekästä, he ovat motivoituneita siihen. Myös kommunikointi vahvistuu.

Voimauttava vuorovaikutus perustuu tutkittuun tietoon

Mallissa hyödynnetään niitä tehokkaaksi todettuja vuorovaikutustapoja, jotka pohjautuvat (länsimaisten) vauvojen ja vanhempien vuorovaikutukseen. Tämä tutkimustieto on karttunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana.

Vauvan ja vanhemman sensitiivinen vuorovaikutustyyli on todettu vaikuttavaksi myös kehitysvammaisten ihmisten ja heidän kumppaneidensa vuorovaikutuksessa. Nindin tutkimuksen (1996) mukaan kehitysvammaisten tutkittavien kyky tehdä vuorovaikutusaloitteita ja pitää vuorovaikutusta yllä lisääntyi voimauttavan vuorovaikutusjakson aikana. 

Katseen, hymyjen ja ääntelyn käyttäminen vuorovaikutuksessa sekä kyky jäljitellä ääntelyä lisääntyivät. Myös tutkittavien taidot ilmaista tarpeitaan ja tehdä valintoja ääntelyiden ja eleiden avulla vahvistuivat. Voimauttava vuorovaikutus vähensi myös joidenkin tutkittavien stereotyyppistä käyttäytymistä.

Nindin tutkimuksen jälkeen mallia on tutkittu edelleen laajasti (Firth 2013). Voimauttavan vuorovaikutuksen on todettu mm. vahvistavan eri-ikäisten kehitysvammaisten ja/tai autismin kirjon ihmisten aloitteellisuutta ja jaetun tarkkaavaisuuden taitoja sekä kykyä sietää fyysistä läheisyyttä. Malli lisää myös vastavuoroista hymyilyä ja katseen käyttämistä, ääntelyä sekä kehon käyttöä vuorovaikutuksessa. Malli vahvistaa myös vuorovaikutuskumppanin taitoja kohdata varhaisten taitojen varassa viestiviä kumppaneita.

Esitteitä ja usein kysyttyä

Esite lasten vanhemmille

Esite läheisille

Usein kysyttyä voimauttavasta vuorovaikutuksesta

Lähteet

Factsheet Intensive Interaction (British Institute of Learning Disabilities)

Firth, G. (2013) The evidence base for the use of Intensive Interaction with people with learning disabilities. Leeds and York Partnership NHS Foundation Trust. (Verkkojulkaisu)

Nind, M. (1996). Efficacy of Intensive Interaction. European Journal of Special Needs Education, 11, 1, 48-66. (Verkkojulkaisu)

Väänänen, Pauliina (2016) (Pro gradu) "Onhan tää jokaisen ihmisen perustarve." Voimauttava vuorovaikutus lähi-ihmisen ohjauksen viitekehyksenä.

 

Asiantuntijana Intensive Interaction Co-ordinator Kaisa Martikainen, Kehitysvammaliiton Tikoteekki

Anna palautetta tästä sivusta