Kuuloon liittyvät rajoitteet

Verkon käyttäjillä on erilaisia kuulemiseen liittyviä rajoitteita. Mediasisällöt, kuten videot ja äänitiedostot, voivat olla heille vaikeasti saavutettavia.

Mediasisällöistä voidaan tehdä saavutettavia lisäämällä niihin tekstitys tai tarjoamalla jokin muu vaihtoehtoinen esitystapa.

Useat täysin kuurot ovat äidinkieleltään viittomakielisiä, joten verkkosivujen sisältö voidaan tarjota heille myös heidän omalla äidinkielellään.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, on hyvä käyttää selkeää ja hyvää yleiskieltä tai jopa selkokieltä. Monen viittomakielisen suomalaisen suomen kielen taito voi olla selvästi heikompi kuin muulla väestöllä.

Tietokoneohjelmat ja laitteet ilmoittavat virheistä usein lyhyellä äänimerkillä. Normaalisti kuuleville tämä on usein hyvä keino viestiä, että käyttäjän tekemä toiminto ei onnistunut.

Kuurot tai vaikeasti kuulorajoitteiset käyttäjät eivät voi kuulla näitä virheilmoituksia, minkä vuoksi sama asia tulisi viestiä käyttäjälle myös visuaalisesti. Näyttö voidaan esimerkiksi asettaa välähtämään nopeasti.

Normaalisti kuulevat voivat hyödyntää näitä samoja ominaisuuksia, jos he haluavat esimerkiksi käyttää päätelaitetta ilman ääntä, jotta äänet eivät häiritsisi muita ihmisiä.

Miksi kuulohaitat tulisi ottaa huomioon?

Suomessa on arvioitu olevan noin 740 000 kuulovammaista henkilöä, joista täysin kuurojen osuus on noin 8 000.

Kun kuulohaitat otetaan huomioon verkkosivujen suunnittelussa ja toteutuksessa, siitä hyötyvät kaikki käyttäjät. Esimerkiksi videoiden tekstityksistä on paljon hyötyä, sillä meluisassa ympäristössä saattaa olla vaikea kuulla videoiden ääntä.

Tekstitykset ovat hyödyllisiä erityisesti sosiaalisessa mediassa jaetuissa videoissa. On arvioitu, että 85 prosenttia Facebookin videoista katsotaan ilman ääntä.

Suomessa on noin 4000–5000 äidinkieleltään viittomakielistä henkilöä. Heitä hyödyttää suuresti, jos verkkosivujen sisältö on esitetty viittomakielellä, selkeällä yleiskielellä tai selkokielellä.

Myös muut vieraskieliset, lukihäiriöiset tai ihmiset, joilla on muita kielellisiä vaikeuksia, hyötyvät selkeästä yleiskielestä tai selkokielestä.

Jos kuulovammaiset huomioidaan verkkosivustoa suunniteltaessa, parannetaan samalla heidän mahdollisuuksiaan etäasiointiin.

Eräs hyvä esimerkki tästä ovat viime aikoina lisääntyneet verkkosivujen chat-palvelut, joissa asiakkaat voivat viestiä asiakaspalvelijoiden kanssa pikaviesteillä.

Kuulovammaisia ajatellen palveluntarjoajien kannattaa tarjota myös muita tapoja ottaa yhteyttä asiakaspalveluun kuin pelkkä puhelinnumero.

Miten kuulohaitat tulisi ottaa huomioon verkkosivujen suunnittelussa ja toteutuksessa?

Verkkosivuilla on usein paljon mediasisältöjä, kuten äänitiedostoja ja videoita. Nämä sisällöt on syytä esittää myös vaihtoehtoisella tavalla, jotta ne ovat saavutettavia kuulovammaisille käyttäjille, kuten tekstittämällä videot.

On myös muistettava, että suurin osa kuuroista on äidinkieleltään viittomakielisiä, ei siis esimerkiksi suomenkielisiä. Tästä syystä verkkosivuilla on hyvä käyttää selkeää yleiskieltä tai jopa selkokieltä.

Saavutettavuuden parantamiseksi on tärkeää huomioida nämä kuulohaittoihin liittyvät asiat:

  • Älä käytä pelkkää ääntä tiedon esittämiseen. Käytä visuaalisia keinoja tiedon esittämiseen.
  • Älä käytä pelkkää videota tiedon esittämiseen. Lisää videoihin tekstitys.
  • Anna käyttäjälle vaihtoehtoisia tapoja ottaa yhteyttä ja kommunikoida. Varmista, että käyttäjä voi ottaa yhteyttä myös muuten kuin puhelimitse.
  • Paloittele sisältö selkeäksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi käyttämällä väliotsikoita, listoja, kuvia ja videoita.
  • Pyri esittämään sisältöjä myös viittomakielellä.