Selkokieli verkkosivuilla

Nainen tietokoneen äärellä kirjastossa.
Selkokielisille verkkosivuille voi hakea selkotunnuksen.

Selkokielen tekstisisältöä ja sen rakennetta koskevissa ohjeistuksissa ei alun perin ole huomioitu verkkopalveluja.

Selkokielen tekstisisältöjen yleiset periaatteet toimivat verkossa hyvin. Itse asiassa monet yleiset verkkokirjoittamisen periaatteet ovat samansuuntaisia selkokielen periaatteiden kanssa.

Ulkoasun ja graafisten periaatteiden suhteen tilanne on toinen. Painetussa mediassa selkokielisten julkaisujen ulkoasu on määritetty melko tarkkaan, mutta verkossa tämä ei ole mahdollista.

Esimerkiksi painetulle selkotekstille tyypillinen pakotettujen rivinvaihtojen tekeminen ei ole suositeltavaa, koska lopputulos saattaa erilaisten päätelaitteiden ruudun koosta riippuen olla jotain aivan muuta kuin mikä oli alkuperäinen ajatus.

Tiedon määrä yksittäisellä sivulla

Ehkä olennaisin asia verkkopalvelun rakenteessa selkokielen käyttäjän kannalta on tiedon määrä. Selkokielisen sivuston yksittäisillä sivuilla tulisi olla vähemmän tietoa kuin tavallisella verkkosivulla.

Informaation määrä kasvaa usein melko isoksi, koska varsinaisen sisällön lisäksi sivulla on usein erilaisia navigaatiorakenteita, sisältöön liittyvää oheistietoa sekä muita elementtejä ja linkkejä. Monia selkokielen käyttäjäryhmiä ylimääräinen tieto sekoittaa, ja runsas tiedon määrä häiritsee sivuston käyttöä.

Selkokielisessä verkkotekstissä selkeä ja käytettävä navigaatiorakenne, otsikointi sekä hakutoiminto ovat samankaltaisia perusedellytyksiä kuin painetussa tekstissä selkojulkaisuille annetut taitto-ohjeet.

Selkokielisille verkkosivuille voi hakea selkotunnuksen. Tunnuksen  myöntävät yhdessä Selkokeskus (kieli) ja Papunet-verkkopalvelu (käytettävyys).

Lähteet

Selkokeskus: Selkokieli verkkosivuilla