Joulupöydässä on kinkkua ja laatikoita

Vanhan suomalaisen perinteen mukaan jouluna kuuluu syödä hyvin ja paljon. Yleisiä jouluruokia ovat riisipuuro, kinkku tai kalkkuna, erilaiset laatikkoruoat ja rosolli.

Riisipuuroa suomalaiset syövät yleensä joulun aattona päivällä. Perinteeseen kuuluu, että puuron keittäjä heittää salaa puurokattilaan mantelin ennen tarjoilua. Joku puuron syöjistä sitten löytää mantelin lautaseltaan. Manteli tuo löytäjälle onnea.

Lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja perunalaatikko ovat perinteisiä suomalaisia jouluruokia. Länsisuomalaiset tarjoavat myös maksalaatikkoa joulupöydässä.

Rosolli on jouluinen salaatti. Se sisältää keitettyä porkkanaa ja perunaa, etikkapunajuurta, suolakurkkua ja sipulia. Usein rosolli tarjoillaan kermavaahdolla koristeltuna.

Jälkiruuaksi torttuja ja pipareita

Jälkiruokana syödään perinteisiä joululeivonnaisia eli joulutorttuja ja pipareita. Pöydässä voi olla myös kiisseliä tai rahkajälkiruokaa.

Joulupöytä katetaan juhlavasti. Pöytäliina on usein valkoinen, ja sille asetellaan parhaat astiat. Muita joulun värejä ovat lämmin punainen, kuusen vihreä ja kulta. Samoja jouluisia värejä on myös joulukuusen koristeissa.

Lucianpäivä

Lucianpäivää vietetään 13. joulukuuta. Lucia oli alunperin italialainen pyhimys, jonka kunniaksi päivää vietetään. Suomessa tätä päivää viettävät erityisesti ruotsinkieliset.

Lucianpäivän perinteisiin kuuluu, että nuoret tytöt päiväkodeissa ja kouluissa pukeutuvat valkoiseen mekkoon. Yksi tytöistä valitaan Lucia-neidoksi. Hän saa päähänsä kynttiläkruunun. Lapset kulkevat laulaen kulkueessa, jota Lucia-neito johtaa.

Joka vuosi valitaan Helsingissä myös Suomen Lucia-neito. Hän vierailee seurueineen esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Lucia tuo valoa talven pimeyteen.

Itsenäisyyspäivä

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta vuonna 1917. Sitä ennen Suomi on osa Venäjää.

Nykyisin itsenäisyyttä juhlitaan samalla tavalla kuin jo itsenäisyyden alussa. Aamulla järjestetään Helsingin tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus, joka näytetään televisiossa.

Monille illan kohokohta on linnanjuhlat eli presidentin suuri itsenäisyyspäivän juhla. Juhliin on kutsuttu maan tärkeimpiä vaikuttajia. Televisiosta voi seurata presidentin juhlavastaanottoa ja monenlaista muuta itsenäisyyteen liittyvää ohjelmaa.

Itsenäisyyspäivä on vapaapäivä. Kello kuusi on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Silloin on mukavaa lähteä iltakävelylle katsomaan ikkunoiden kynttilämerta.

Missä joulupukki asuu?

Suomalaiset ovat varmoja, että joulupukki asuu Lapissa Korvatunturilla. Siellä pukki valmistaa tonttujen kanssa koko vuoden lahjoja. Jouluaaton aamuna pukki valjastaa porot reen eteen ja lähtee jakamaan lahjoja kilteille lapsille.

Joulupukki on kuulunut suomalaisten perinteisiin jo vuosituhannen ajan. Ensin pukki oli kuitenkin aivan oikea oljista tehty pukki. Sittemmin olkipukki muuttui punanuttuiseksi sedäksi. Joulupukin asuinpaikasta ei ole varmuutta.

Tanskalaiset uskovat, että pukki asuu Grönlannissa. Sveitsiläiset taas ovat varmoja, että pukki tulee jouluna Saksasta Schwarzwaldin metsästä. Suomalaislasten mielestä pukki asuu muorinsa kanssa Korvatunturilla lähes 500 metrin korkeudessa Suomen ja Venäjän rajalla.

Ehkä pukilla onkin monta asuntoa eri puolilla maailmaa?

Joulupöydässä on kinkkua ja laatikoita

Pipareita leivotaan jouluna.
Pipareita leivotaan jouluna.

Vanhan suomalaisen perinteen mukaan jouluna kuuluu syödä hyvin ja paljon. Yleisiä jouluruokia ovat riisipuuro, kinkku tai kalkkuna, erilaiset laatikkoruoat ja rosolli.

Riisipuuroa suomalaiset syövät yleensä joulun aattona päivällä. Perinteeseen kuuluu, että puuron keittäjä heittää salaa puurokattilaan mantelin ennen tarjoilua. Joku puuron syöjistä sitten löytää mantelin lautaseltaan. Manteli tuo löytäjälle onnea.

Lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja perunalaatikko ovat perinteisiä suomalaisia jouluruokia. Länsisuomalaiset tarjoavat myös maksalaatikkoa joulupöydässä.

Rosolli on jouluinen salaatti. Se sisältää keitettyä porkkanaa ja perunaa, etikkapunajuurta, suolakurkkua ja sipulia. Usein rosolli tarjoillaan kermavaahdolla koristeltuna.

Jälkiruuaksi torttuja ja pipareita

Jälkiruokana syödään perinteisiä joululeivonnaisia eli joulutorttuja ja pipareita. Pöydässä voi olla myös kiisseliä tai rahkajälkiruokaa.

Joulupöytä katetaan juhlavasti. Pöytäliina on usein valkoinen, ja sille asetellaan parhaat astiat. Muita joulun värejä ovat lämmin punainen, kuusen vihreä ja kulta. Samoja jouluisia värejä on myös joulukuusen koristeissa.

Teksti: Tuula Hallikainen

Missä joulupukki asuu?

Piirretty joulupukki
Suomalaisten mielestä Joulupukki asuu Lapissa Korvatunturilla.

Suomalaiset ovat varmoja, että joulupukki asuu Lapissa Korvatunturilla. Siellä pukki valmistaa tonttujen kanssa koko vuoden lahjoja. Jouluaaton aamuna pukki valjastaa porot reen eteen ja lähtee jakamaan lahjoja kilteille lapsille.

Joulupukki on kuulunut suomalaisten perinteisiin jo vuosituhannen ajan. Ensin pukki oli kuitenkin aivan oikea oljista tehty pukki. Sittemmin olkipukki muuttui punanuttuiseksi sedäksi.

Joulupukin asuinpaikasta ei ole varmuutta. Tanskalaiset uskovat, että pukki asuu Grönlannissa. Sveitsiläiset taas ovat varmoja, että pukki tulee jouluna Saksasta Schwarzwaldin metsästä. Suomalaislasten mielestä pukki asuu muorinsa kanssa Korvatunturilla lähes 500 metrin korkeudessa Suomen ja Venäjän rajalla.

Ehkä pukilla onkin monta asuntoa eri puolilla maailmaa?

Hyvää uutta vuotta!

Ilotulitusraketteja taivaalla.
Raketteja kutsutaan myös ilotulitukseksi.

Ihmisiä on aina kiinnostanut, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Siksi monet uudenvuoden perinteet liittyvät tulevan ennustamiseen.

Yksi suomalainen uudenvuoden perinne on valaa tinaa. Se tapahtuu näin: Laita tinahevosenkenkä rautakauhan päälle. Kuumenna kauhaa lieden tai nuotion päällä, kunnes tina alkaa sulaa. Heitä sulanut hevosenkenkä ämpäriin, jossa on kylmää vettä tai lunta. Ämpärissä tina kovettuu erilaisiin muotoihin. Nyt voit tarkastella tinaasi vaikkapa kynttilän valossa ja ennustaa tulevaa vuotta. Monet uskovat esimerkiksi, että sirpaleet tarkoittavat rahaa.

Monet suomalaiset tekevät myös uudenvuoden lupauksia. Voi esimerkiksi luvata, että ensi vuonna ulkoilee enemmän tai lopettaa tupakoinnin. Uudenvuoden lupaus on pidettävä koko vuoden ajan.

Raketit ja ilotulitukset kuuluvat myös uudenvuoden viettoon. Usein taivaalla räiskähtelee jo alkuillasta, mutta varsinainen ilotulitus on yleensä vasta keskiyöllä. Ilotulitteiden kanssa on syytä olla varovainen ja noudattaa pakkausten ja viranomaisten ohjeita.

Joulu loppuu loppiaiseen

Joulunaika päättyy loppiaiseen. Silloin viimeistään heitetään joulukuusi pois ja kerätään joulukoristeet laatikkoon odottamaan ensi vuotta.

Loppiainen on 6. tammikuuta. Tänä vuonna se on maanantai. Loppiaisena kaupat ja liikkeet ovat kiinni.

Monissa maissa loppiaisena juhlitaan kolmea itämaan tietäjää, jotka saapuivat vastasyntyneen Jeesuksen luo. Suomalaisten loppiaisen perinteisiin itämaan tietäjät eivät kuitenkaan juuri kuulu. Suomalaisille loppiainen on ennen kaikkea joulun loppumisen juhla, kuten nimikin sanoo.

Monille loppiainen on haikea juhla. Onhan jouluun, vuoden suurimpaan juhlaan, nyt kokonainen vuosi aikaa! Haikeudesta kertoo myös vanha suomalainen joululaulu, joka päättyy seuraaviin sanoihin:

Päättyi joulu vaikkei kenkään sois’
joulukuusi viedään pois, pois, pois
mutta ensi vuonna hän saapuu lailla ystävän
ei voi toivo pettää!

 

Joulun odotus alkaa

Ennen vanhaan joulua, vuoden suurinta juhlaa, alettiin valmistella marraskuun lopulla. Antti joulut alottaa, Tuomas tupaan taluttaa, sanoi vanha kansa. Se tarkoitti, että jouluvalmistelut on aloitettava Antinpäivänä 30. marraskuuta. Kaiken piti olla valmiina Tuomaanpäivänä 21. joulukuuta.

Lasten jouluperinteisiin kuuluu joulukalenteri. Lapset avaavat joka päivä yhden kalenterin luukun joulukuun ensimmäisestä päivästä jouluaattoon asti. Ennen kalenterit olivat useimmiten kuvakalentereita. Nykyään voi ostaa myös suklaakalentereita.

Papunetin joulukalenteri aukeaa 1.12.

Hauskaa pikkujoulua!

Joulun alla järjestetään monissa paikoissa pikkujouluja. Esimerkiksi työpaikalla tai harrastuspiirissä voidaan järjestää pikkujoulut. Pikkujouluissa juhlitaan joulun tuloa, juodaan glögiä, syödään jouluruokia ja lauletaan joululauluja.

Pikkujoulujen juoma on yleensä glögi. Glögi on lämmin juoma, johon laitetaan erilaisia mausteita, esimerkiksi inkivääriä, kanelia ja neilikkaa. Usein glögilasiin pudotetaan pari lusikallista rusinoita ja manteleita. Glögi voi olla alkoholitonta tai alkoholipitoista.

Kouluissa ja päiväkodeissakin järjestetään joulujuhlia. Lasten juhlissa on monenlaista ohjelmaa. Lapset esittävät esimerkiksi tonttuleikkejä ja pieniä näytelmiä, ja yhdessä lauletaan joululauluja. Piparkakut ja mandariinit kuuluvat lasten pikkujouluihin.

Itsenäisyyspäivä 6.12.

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta vuonna 1917. Sitä ennen Suomi on osa Venäjää.

Nykyisin itsenäisyyttä juhlitaan samalla tavalla kuin jo itsenäisyyden alussa. Aamulla järjestetään Helsingin tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus, joka näytetään televisiossa.

Monille illan kohokohta on linnanjuhlat eli presidentin suuri itsenäisyyspäivän juhla. Juhliin on kutsuttu maan tärkeimpiä vaikuttajia. Televisiosta voi seurata presidentin juhlavastaanottoa ja monenlaista muuta itsenäisyyteen liittyvää ohjelmaa.

Itsenäisyyspäivä on vapaapäivä. Kello kuusi on tapana sytyttää ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää. Silloin on mukavaa lähteä iltakävelylle katsomaan ikkunoiden kynttilämerta.

Lucian päivä 13.12.

Piirretty Lucia-neito.
Lucialla on valkoionen mekko ja kynttiläkruunu.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Lucia oli alunperin italialainen pyhimys, jonka kunniaksi päivää vietetään. Suomessa tätä päivää viettävät erityisesti ruotsinkieliset.

Lucian päivän perinteisiin kuuluu, että nuoret tytöt päiväkodeissa ja kouluissa pukeutuvat valkoiseen mekkoon. Yksi tytöistä valitaan Lucia-neidoksi. Hän saa päähänsä kynttiläkruunun. Lapset kulkevat laulaen kulkueessa, jota Lucia-neito johtaa.

Joka vuosi valitaan Helsingissä myös Suomen Lucia-neito. Hän vierailee seurueineen esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa. Lucia tuo valoa talven pimeyteen.

Jousimies on ystävällinen ihminen

Jousimies

Jousimies on syntynyt 23. marraskuuta ja 21. joulukuuta välisenä aikana. Jousimies on ystävällinen ihminen. Hän on hauska ja levoton luonne.

Joskus jousimies saattaa olla liioitteleva ja toisia ihmisiä määräilevä. Aito jousimies on kuitenkin loppuun asti rehellinen ja luotettava.

Jousimies haluaa aina olla joukon keskipiste. Hyvällä huumorintajulla se onkin helppoa. Jousimies tarvitsee paljon vapautta. Hän ahdistuu, jos hänen on pakko olla jossain paikassa.

Kauris on kunnianhimoinen

Kauris

Kauris on syntynyt 22. joulukuuta ja 19. tammikuuta välisenä aikana. Kauris on hyvin järjestelmällinen ja siisti ihminen. Kun hän päättää jonkin asian, hän pysyy päätöksessään. Hän on lisäksi kunnianhimoinen. Muiden ihmisten mielestä se saattaa joskus tuntua pikkumaisuudelta.

Kauris nauttii yksinolosta. Hän haluaa tehdä asiat perusteellisesti ja rauhassa. Kauris on kuitenkin hyväsydäminen ja seurallinen.

Joskus kauris voi olla totinen. Se johtuu siitä, että hän pohtii mielessään erilaisia asioita.