Uudet ylioppilaat saavat valkolakkinsa

Toukokuun lopussa tai ihan kesäkuun alussa vietetään koulujen päättäjäisiä. Peruskoulun oppilaat saavat todistuksensa ja aloittavat kesälomansa. Monet nuoret valmistuvat keväällä ammattioppilaitoksista eri ammatteihin. Lukion päättävät saavat valkoisen ylioppilaslakin merkiksi ylioppilaskirjoitusten läpäisemisestä. Toukokuun viimeisenä päivänä monissa kodeissa vietetään ylioppilasjuhlia.

Uuden ylioppilaan loma voi olla lyhyt, sillä monen toive on jatkaa opintoja yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Viime vuosina varsinkin ammattikorkeakoulut ovat olleet suosittuja. Osa ylioppilaista menee lukion jälkeen armeijaan suorittamaan varusmiespalvelusta. Osa ehkä pitää välivuoden matkustellen tai töitä tehden.

Jos nuori haluaa jatkaa korkeakouluun opiskelemaan, hänellä on yleensä edessään korkeakoulun pääsykokeet. Niissä valitaan parhaat hakijat opiskelijoiksi. Joillekin suosituille opiskelualoille pääsee vain pieni osa hakijoista. Siksi monet ylioppilaat alkavat heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen lukea pääsykokeisiin.

Suomalaisten koulutustaso on noussut jo pitkään. Nykyisin korkeakouluissa opiskelee jo lähes kaksi sataa tuhatta opiskelijaa. Kaikista suomalaisista 25 % on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Päivä pisimmillään

Monien mielestä kesä alkaa touko-kesäkuussa. Tähtitieteen mukaan kesä alkaa kuitenkin vasta 21. kesäkuuta. Silloin on kesäpäivänseisaus eli päivä on pisimmillään. Seisauksen jälkeen päivä alkaa hiljalleen lyhentyä ja yö vastaavasti pidentyä.

Lämpimien kesäpäivien mukana tulevat usein äkeät ukonilmat. Kesä-heinäkuussa salamat räiskyvät ja voimakkaat kuurosateet huuhtovat maata. Vanhan kansansanonnan mukaan kesäsadetta ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä kyllä kesä kuivaa minkä kastelee.

Juhannus on taikojen aikaa

Keskikesän suurta juhlaa, juhannusta, vietetään lauantaina 23. kesäkuuta. Juhannuksen vanhoihin perinteisiin kuuluu juhannuskokon polttaminen. Aikoinaan suomalaiset uskoivat, että kokko pelottelisi pahat henget pois.

Suomalaisten perinteiden mukaan juhannusyö on lemmentaikojen yö. Vanhaan aikaan neidot laittoivat tyynyn alle taikakaluja, kuten nelilehtisen apilan, seitsemän erilaista kasvia, kuparirahan tai virsikirjan. Saattoipa joku tyttö ottaa varman päälle, ja tyynynalus oli täynnä tavaraa. Tarkoitus oli, että taian avulla tyttö näkisi unessa tulevan sulhasensa.

Useimmat suomalaiset ajattelevat, että oikeaa juhannusta voi viettää vain maaseudulla. Siksi monet kaupunkilaiset lähtevät juhannukseksi maalle luonnon helmaan. Kaupungit ovatkin juhannusaattona perjantaina ja juhannuspäivänä lauantaina tyhjillään. Juhannusperinteitä ovat myös saunominen tai juhannustanssit ulkolavoilla.

Lähde: SKK 1997, SU 12/97

Helsinki viettää syntymäpäiväänsä

Helsinki, Suomen pääkaupunki, viettää syntymäpäiväänsä 12. kesäkuuta. Kaupunginjohtaja tapaa kaupunkilaisia aamukahveilla kaupungintalossa ja Kaartin soittokunta soittaa kaupunkilaisille juhlamusiikkia. Muutakin ohjelmaa on tiedossa.

Helsinki on moneen muuhun Euroopan pääkaupunkiin verrattuna nuori kaupunki. Sen perusti Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550. Maan pääkaupunki siitä tuli kuitenkin vasta parisataa vuotta sitten, kun vanha pääkaupunki Turku paloi.

Helsinki on kokenut monenlaisia vaiheita. Aluksi kaupunki oli pieni ja vaatimaton, tuskin kaupunki ollenkaan. 1700-luvulla Helsinkiä koettelivat sodat ja rutto, johon moni kaupunkilainen kuoli. Nälkävuosiakin kärsittiin.

1800-luvulla alkoivat valoisammat ajat. Kaupunki alkoi kasvaa ja rikastua. Rakennettiin rautatietä, ja lopulta Helsingistä pääsi junalla Hämeenlinnaan ja Pietariin. 1900-luvun alussa helsinkiläisiä oli jo yli 100 000. Viime vuosisadan raskainta aikaa olivat sotavuodet, jolloin Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä useita kertoja. Helsinki selviytyi suurpommituksista melko hyvin, sillä kaupungin ilmatorjunta oli tehokas.

Nyt Helsinki on noin 600 000 ihmisen kotikaupunki. Yhdessä suurien ympäryskapunkien Vantaan ja Espoon kanssa pääkaupunkiseuden väkiluku on yli miljoona asukasta.

Lauantaina saunomaan

Lauantaina 9.6. vietetään suomalaisen saunan päivää. Sitä vietetään vuosittain kesäkuun toisena lauantaina. Alkukesä onkin hyvää aikaa saunoa, sillä silloin tuoreista koivuista saa parhaat saunavihdat. Suomalaisilla on noin kaksi miljoonaa saunaa. Niistä suurin osa on nykyisin sähkösaunoja. Silti edelleenkin monet suomalaiset ajattelevat, että paras sauna on puusauna tai savusauna. Kesämökille ei juuri kukaan rakenna sähkösaunaa. Nykyisin suomalaiset saunovat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Ennen saunassa käytiin vain lauantaina työviikon jälkeen. Suomalainen perhe saunoo yhdessä. Myös läheiset ystävät voivat saunoa yhteissaunassa eli miehet ja naiset yhdessä. Tuntemattomien kesken naiset ja miehet saunovat erikseen, esimerkiksi uimahallissa tai urheilukerhossa.

Lähde: Suomen saunaseura

Suomen suven yöttömät yöt alkavat

Suomen kesä on valoisa. Keskikesällä yölläkin on valoisaa, varsinkin Pohjois-Suomessa. Lapissa alkavat toukokuussa yöttömät yöt. Silloin aurinko ei laske ollenkaan. Pohjoisessa Lapissa kesäyön aurinko näkyy pitkälle heinäkuuhun asti.

Monelle ulkomaalaiselle Suomen suven valkeat yöt ovat suuri kokemus. Kesällä Lappiin matkustetaankin usein juuri ihailemaan keskiyön aurinkoa.

Lähde: SKK 1997, SU 11/ 97

Uudet ylioppilaat saavat valkolakkinsa

Ylioppilaslakki

Toukokuun lopussa vietetään koulujen päättäjäisiä. Peruskoulun oppilaat saavat todistuksensa ja aloittavat kesälomansa. Monet nuoret valmistuvat keväällä ammattioppilaitoksista eri ammatteihin.

Lukion päättävät saavat valkoisen ylioppilaslakin merkiksi ylioppilaskirjoitusten läpäisemisestä. Toukokuun viimeisenä päivänä monissa kodeissa vietetään ylioppilasjuhlia.

Uuden ylioppilaan loma voi olla lyhyt, sillä monen toive on jatkaa opintoja yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa. Viime vuosina varsinkin ammattikorkeakoulut ovat olleet suosittuja.

Osa ylioppilaista menee lukion jälkeen armeijaan suorittamaan varusmiespalvelusta. Osa ehkä pitää välivuoden matkustellen tai töitä tehden.

Jos nuori haluaa jatkaa korkeakouluun opiskelemaan, hänellä on yleensä edessään korkeakoulun pääsykokeet. Niissä valitaan parhaat hakijat opiskelijoiksi. Joillekin suosituille opiskelualoille pääsee vain pieni osa hakijoista. Siksi monet ylioppilaat alkavat heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen lukea pääsykokeisiin.

 

Juhannus on taikojen aikaa

Rannalla oleva juhannuskokko, taustalla ihmishahmoja.

Juhannuksena poltetaan juhannuskokkoja.

Keskikesän suurta juhlaa, juhannusta, vietetään lauantaina 25. kesäkuuta.

Juhannuksen vanhoihin perinteisiin kuuluu juhannuskokon polttaminen. Aikoinaan suomalaiset uskoivat, että kokko pelottelisi pahat henget pois.

Suomalaisten perinteiden mukaan juhannusyö on lemmentaikojen yö. Vanhaan aikaan neidot laittoivat tyynyn alle taikakaluja, kuten nelilehtisen apilan, seitsemän erilaista kasvia, kuparirahan tai virsikirjan. Saattoipa joku tyttö ottaa varman päälle, ja tyynynalus oli täynnä tavaraa. Tarkoitus oli, että taian avulla tyttö näkisi unessa tulevan sulhasensa.

Useimmat suomalaiset ajattelevat, että oikeaa juhannusta voi viettää vain maaseudulla. Siksi monet kaupunkilaiset lähtevät juhannukseksi maalle luonnon helmaan. Kaupungit ovatkin juhannusaattona perjantaina ja juhannuspäivänä lauantaina tyhjillään.

Juhannusperinteitä ovat myös saunominen tai juhannustanssit ulkolavoilla.

Lähde: SKK 1997, SU 12/97

Helsinki viettää syntymäpäiväänsä

Helsinki, Suomen pääkaupunki, viettää syntymäpäiväänsä 12. kesäkuuta. Kaupunginjohtaja tapaa kaupunkilaisia aamukahveilla kaupungintalossa ja Kaartin soittokunta soittaa kaupunkilaisille juhlamusiikkia. Muutakin ohjelmaa on tiedossa.

Helsinki on moneen muuhun Euroopan pääkaupunkiin verrattuna nuori kaupunki. Sen perusti Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa vuonna 1550. Maan pääkaupunki siitä tuli kuitenkin vasta parisataa vuotta sitten, kun vanha pääkaupunki Turku paloi.

Helsinki on kokenut monenlaisia vaiheita. Aluksi kaupunki oli pieni ja vaatimaton, tuskin kaupunki ollenkaan. 1700-luvulla Helsinkiä koettelivat sodat ja rutto, johon moni kaupunkilainen kuoli. Nälkävuosiakin kärsittiin.

1800-luvulla alkoivat valoisammat ajat. Kaupunki alkoi kasvaa ja rikastua. Rakennettiin rautatietä, ja lopulta Helsingistä pääsi junalla Hämeenlinnaan ja Pietariin. 1900-luvun alussa helsinkiläisiä oli jo yli 100 000.

Viime vuosisadan raskainta aikaa olivat sotavuodet, jolloin Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä useita kertoja. Helsinki selviytyi suurpommituksista melko hyvin, sillä kaupungin ilmatorjunta oli tehokas.

Nyt Helsinki on noin puolen miljoonan ihmisen kotikaupunki. Yhdessä suurien ympäryskapunkien Vantaan ja Espoon kanssa pääkaupunkiseuden väkiluku on yli miljoona asukasta.

Lauantaina saunomaan

Lauantaina 12.6. vietetään suomalaisen saunan päivää. Sitä vietetään vuosittain kesäkuun toisena lauantaina. Alkukesä onkin hyvää aikaa saunoa, sillä silloin tuoreista koivuista saa parhaat saunavihdat.

Suomalaisilla on noin kaksi miljoonaa saunaa. Niistä suurin osa on nykyisin sähkösaunoja. Silti edelleenkin monet suomalaiset ajattelevat, että paras sauna on puusauna tai savusauna. Kesämökille ei juuri kukaan rakenna sähkösaunaa.

Nykyisin suomalaiset saunovat keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Ennen saunassa käytiin vain lauantaina työviikon jälkeen.

Suomalainen perhe saunoo yhdessä. Myös läheiset ystävät voivat saunoa yhteissaunassa eli miehet ja naiset yhdessä. Tuntemattomien kesken naiset ja miehet saunovat erikseen, esimerkiksi uimahallissa tai urheilukerhossa.

Lähde: Suomen saunaseura

Rapu on tarkka

Rapu

Rapu on syntynyt kesällä 21. kesäkuuta ja 22. heinäkuuta välisenä aikana.

Rapu on yhtä aikaa sekä herkkä että kova ihminen. Ulospäin hän saattaa näyttää kovalta. Itse asiassa rapu on usein hyvin ujo ja vetäytyvä.

Ravulla on hyvä muisti. Rapu on usein hyvä koulussa. Rahojen kanssa rapu on tarkka, joskus jopa saita. Toisaalta rapu on tarpeen tullen hyvin antelias.

Toisinaan rapu saattaa vaikuttaa ärtyneeltä, vaikka hän haluaa vain olla rauhassa. Rapu viihtyy yksin, mutta ei kuitenkaan ole yksinäinen. Ravun kanssa tutustuminen saattaa viedä paljon aikaa. Se kuitenkin kannattaa, sillä ravusta saa lopulta elinikäisen ystävän.

Kaksonen on pirteä

Kaksoset

Kaksonen on syntynyt 21.toukokuuta ja 20. kesäkuuta välisenä aikana.

Kaksonen on utelias ja nokkela. Hän saattaa kuitenkin ajoittain olla myös oikutteleva ja pinnallinen.

Kaksonen kyllästyy helposti tavalliseen arkipäivään. Kaksonen on hyvin eläväinen ja pirteä ihminen. Hyvällä tuulella ollessaan hän saat muutkin ihmiset iloisiksi. Jos ystävät kaipaavat hyvää seuraa ja mieltä, kannattaa kaksonen kutsua paikalle.
Monet pitävät kaksosia myös onnekkaina. He voittavat yllättävän usein peleissä ja leikeissä.