Aprillipäivän pilasta ei saa suuttua

Huhtikuun ensimmäistä päivää kutsutaan aprillipäiväksi. Silloin sopii narrata ystäviä ja tehdä kaikenlaisia piloja. Kun kuulija menee lankaan, voit sanoa hänelle: – Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle!

Jos joku ystäväsi narraa sinua aprillipäivänä, et saa suuttua! Mutta mieti valmiiksi joku pila, jolla narraat ystävääsi vuoden päästä.

Aprillipäivän teho perustuu yllätykseen, siksi sitä ei ole merkitty edes almanakkaan!

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8.3.

Ugandalaisia tyttöjä koulussa.
Tyttöjen koulutus vähentää köyhyyttä. Kuva on Ugandasta.

8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Vaikka tämä merkkipäivä ei ole Suomessa yhtä tunnettu kuin äitienpäivä, sillä on hyvin pitkät perinteet.

Ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin jo vuonna 1911. Tuohon aikaan naisilla oli vain harvoissa maissa oikeus äänestää vaaleissa. Siksi naistenpäivän tärkein tavoite oli saada naisille äänioikeus. Suomalaiset naiset olivat saaneet äänioikeuden vuonna 1906 – kolmantena maailmassa.

Myöhemmin naistenpäivälle on annettu muitakin tavoitteita. Nykyään korostetaan naisten ihmisoikeuksia ja tasa-arvoista kohtelua koulutuksessa ja työelämässä. Erityisesti naistenpäivänä halutaan tuoda esille naisten elämän vaikeuksia köyhissä maissa.

Kesäaika alkaa

Kun kesäaika alkaa, kelloa siirretään tunti eteenpäin.

Tänä vuonna Suomi siirtyy kesäaikaan sunnuntaina 27. päivä maaliskuuta.

Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä

Pajunkissa
Keväällä pajunkissat puhkeavat silmuistaan.

Sunnuntaina 20. päivänä maaliskuuta on kevätpäiväntasaus. Silloin päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Tähtitieteen mukaan kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta, sillä siitä lähtien päivä pitenee ja yö lyhenee.

Jos tarkkailet luontoa, voit huomata muitakin kevään merkkejä. Maaliskuun aikana palaavat ensimmäiset muuttolinnut Suomeen, ja pajunkissat puhkeavat silmuistaan. Öisin maaliskuussa on kuitenkin vielä kylmää.

Palmusunnuntaina virvotaan

Lapsia, jotka ovat pukeutuneet pääsiäisnoidiksi.
Lapset pukeutuvat palmusunnuntaina pääsiäisnoidiksi.

Pääsiäinen ja joulu ovat suomalaisten suurimmat perinteiset juhlapäivät. Pääsiäisen viettoon kuuluu monia hauskoja perinteitä, joista varsinkin lapset usein innostuvat. Yksi tällainen perinne on virpominen.

Virpomaan mennään palmusunnuntaina, joka on tänä vuonna 9. päivä huhtikuuta. Silloin lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi ja kulkevat ovelta ovelle koristeltuja pajunoksia käsissään. Lapset ojentavat oksan oven avaajalle ja lausuvat esimerkiksi seuraavan lorun:

Virvon varvon tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks,
vihta sulle, palkka mulle

Palkaksi oksasta eli vihdasta lapset saavat karamelleja tai vähän rahaa.

Pääsiäisviikon jokaisella päivällä oli ennen vanhaan oma nimityksensä. Esimerkiksi Pielavedellä pääsiäisviikon päivät olivat nimeltään maitomaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.

Talven selkä taittuu

Luminen puu

Tilastojen mukaan talven kylmin ajankohta osuu tammi-helmikuuhun. Sanotaan, että näihin aikoihin taittuu talven selkä, eli talven kylmin aika vähitellen kääntyy kevättä kohti.

Helmikuussa hanki kantaa, joten kannattaa lähteä aurinkoisena talvipäivänä hiihtämään. Pukeudu hiihtoretkelle lämpimästi. Vaikka valoa riittääkin enemmän kuin vuoden alussa, ei aurinko vielä varsinaisesti lämmitä.

Usein vasta maaliskuussa huomaa, että päivät ovat todella lämpimämpiä kuin yöt. Jos tammi-helmikuussa sää on lauha, se ei johdukaan auringosta, vaan lämpimistä ilmavirtauksista.

Oinas on rohkea ja tarmokas

Oinas

Oinaat ovat syntyneet 21. maaliskuuta ja 19. huhtikuuta välisenä aikana.

Oinas on rohkea ja tarmokas ihminen. Hän saattaa kuitenkin ajoittain olla myös vastuuton ja itsekäs. Oinaan omapäisyys tulee ilmi ajoittain kiukutteluna. Oinas ei pidä yhtään siitä, että häntä määräillään.
Vaikka oinas on määräävä luonne, perhe ja ystävät ovat hänelle todella tärkeitä. Oinas on erittäin seurallinen. Hän haluaa pitää läheistensä kanssa hauskaa. Oinaalla saattaa olla vilkkaan luonteen takia joskus keskittymisvaikeuksia.

Kalat ovat herkkiä

Kalat

Kalat ovat syntyneet 20. helmikuuta ja 20. maaliskuuta välisenä aikana. Heitä pidetään tunteellisina ja herkkinä ihmisinä.

Kalat pitävät kaikesta kauniista. He ovatkin usein taiteellisia ja kauniita. Monet taitelijat ovat horoskoopiltaan kaloja.

Kalat haaveilevat paljon ja heillä on voimakas mielikuvitus. Kala saattaa viettää aikaa paljon itsensä kanssa ja omassa maailmassaan. Kalan aika ei yleensä käy pitkäksi.

Vaikka kala viihtyy yksin, hän ei kuitenkaan halua olla aina yksin. Kala osaa olla seurallinen. Kalat eivät halua loukata toisia. Sen sijaan he haluavat auttaa ja huolehtia ystävistään. Kala on aina valmis keskustelemaan ystäviensä kanssa vaikeistakin asioista.