Papunetin selkokieliset sivut

Huhtikuun 9. on Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä. Mikael Agricola oli suomen kirjakielen ja kirjallisuuden luoja. Hän kirjoitti ABC-kirjan, joka on ensimmäinen suomenkielinen aapinen. Hän myös käänsi Uuden testamentin suomeksi.

Agricolan lapsuudesta ja nuoruudesta on säilynyt vain vähän tietoja. Emme edes tiedä hänen tarkkaa syntymäaikaansa. Luultavasti hän kuitenkin syntyi vuonna 1510 Pernajassa, Itä-Uudellamaalla. Hänen isänsä oli luultavimmin maanviljelijä ja kalastaja. Nuori Mikael oli lahjakas, ja siksi hänet lähetettiin kouluun Viipuriin.

Piispan kirjuri ja pappi

Koulun jälkeen Agricola muutti Turkuun. Siellä hänestä tuli piispan kirjuri ja myöhemmin pappi. Agricolan nuoruudessa jumalanpalvelusten kieli oli latina. Siksi tavallinen kansa ei ymmärtänyt, mitä papit kirkossa puhuivat.

Agricola näki, että hänen suuri tehtävänsä on julistaa evankeliumia ihmisille heidän omalla äidinkielellään.

Saksaan opiskelemaan

Agricolan aikaan Suomea hallitsi Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa. Ruotsi-Suomen kirkko oli katolilainen. Kustaa Vaasa halusi, että kirkosta tulisi luterilainen. Luterilaisuus oli 1500-luvulla uusi kristillinen suuntaus. Suuntauksen oli perustanut saksalainen Martti Luther.

Kuningas päätti lähettää Suomesta lahjakkaita nuoria Saksaan Martti Lutherin oppiin. Yksi näistä nuorista oli Mikael Agricola. Saksassa hän valmistui maisteriksi.

Agricola kirjoittaa aapisen

Agricola palasi Saksasta Suomen Turkuun. Aluksi hän toimi Turun koulun rehtorina, mutta rehtorin työ vei liikaa aikaa. Sitten Agricolasta tuli piispan apulainen. Aikaa jäi nyt kirjoitustyöhön sekä Raamatun kääntämiseen.

Agricolan ensimmäinen kirja oli ABC-kirja eli aapinen, joka valmistui 1542. Agricolan aapisen kieli on vanhaa. Siksi sitä voi olla vaikea ymmärtää. Aapinen eli ABC-kirja alkaa seuraavilla sanoilla:

Oppe nyt vanha ja noori,

joilla ombi sydhen toori

Jumalan keskyt ja mielen

jotca taidhat Somen kielen.

Uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä

Agricolaa on kutsuttu myös Suomen uskonpuhdistajaksi. Se tarkoittaa, että hänen aikanaan Suomeen syntyi nykyinen luterilainen kirkkomme. Agricolasta tuli Turun piispa vuonna 1544.

Agricola oli ensimmäinen kirjailija, joka kirjoitti merkittäviä kirjoja suomeksi. Siksi suomalaiset kutsuvat häntä suomen kirjakielen isäksi. Agricolan suurin haave oli kääntää koko Raamattu suomeksi, mutta hän ehti kääntää vain Uuden testamentin.

Agricola kirjoitti yhteensä kymmenkunta erilaista kirjaa. Hänen täytyi myös keksiä suomen kieleen uusia sanoja. Jotkut Agricolan keksimät sanat ovat hävinneet nykyisestä kielestämme, mutta joitakin sanoja käytämme edelleen. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi omatunto, väkivalta, hallitus, maanjäristys ja valaskala.

Agricola kuoli 9. huhtikuuta 1557.

Lähde: Pertti Rajala, Suomalaisia suurmiehiä, Oppimateriaalikeskus Opike, 2000.