Olut isossa tuopissa ravintolan pöydällä.

Alkoholi on päihdyttävä aine, joka aiheuttaa humalan. Jos alkoholia juo paljon ja usein, siitä on haittaa terveydelle. Runsas alkoholin juominen voi aiheuttaa myös riippuvuutta eli alkoholismin.

Sisällys

Miten alkoholi vaikuttaa terveyteen?

Pienistä määristä alkoholia ei tavallisesti ole haittaa terveydelle. Jos juo alkoholia paljon ja usein, se aiheuttaa haittoja erityisesti

  • aivojen
  • sydämen
  • maksan
  • haiman toimintaan.

Lisäksi alkoholi lisää tapaturmia ja liikenneonnettomuuksia, aiheuttaa vammautumisia ja lihottaa.

Raskaana olevan äidin ei pidä juoda lainkaan alkoholia. Se on vaarallista sikiölle.

Alkoholi ja jotkut lääkkeet voivat yhdessä olla vaarallisia. Seurauksena voi olla vakava myrkytys.

Mitä alkoholijuomia on olemassa?

Mietoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi oluet, siiderit ja monet viinit. Väkeviä alkoholijuomia taas ovat esimerkiksi viinat, konjakit, viskit sekä monet liköörit.

Alkoholin vahvuus ilmoitetaan prosentteina pullon etiketissä. Alkoholi on sitä väkevämpää, mitä enemmän siinä on prosentteja.

Esimerkiksi pullo keskiolutta sisältää yhtä paljon alkoholia kuin lasillinen mietoa viiniä tai pieni ryyppylasillinen väkevää alkoholia.

Alkoholi liittyy nykyään yleisesti moniin tilanteisiin. Sillä voidaan juhlistaa häitä ja muita perhejuhlia ja tilaisuuksia. Sitä nautitaan ravintolassa seurustelujuomana. Alkoholia voi nauttia myös esimerkiksi saunan jälkeen, ruuan kanssa tai ystävien kesken. Juhlia voi tietysti myös ilman alkoholia.

Käytätkö liikaa alkoholia?

Jotkut juovat alkoholia vähän ja harvoin tai eivät juo ollenkaan. Jotkut juovat alkoholia usein ja runsaasti niin, että siitä on haittaa heidän terveydelleen.

Tiedätkö, millainen alkoholin käyttäjä sinä itse olet? Alla olevien kysymysten avulla voit testata sen. Voit tulostaa testin ja ympäröidä seuraavista kysymyksistä sen vaihtoehdon, joka kuvaa sinua parhaiten:

1. Kuinka usein juot olutta, siideriä, viiniä tai muita alkoholijuomia? Laske myös ne kerrat, jolloin olet ottanut vain vähän.

0  En juo ollenkaan.

1  Juon noin kerran kuussa tai harvemmin.

2  Juon 2–4 kertaa kuussa.

3  Juon 2–3 kertaa viikossa.

4  Juon 4 kertaa viikossa tai useammin.

2. Kuinka paljon juot kerralla?

0  Juon enintään kaksi pulloa olutta tai kaksi ryyppylasia väkeviä.

1  Juon 3–4 pulloa olutta tai pari lasia väkeviä.

2  Juon 5–6 pulloa olutta tai 5–6 lasia väkeviä.

3  Juon 7–9 pulloa olutta tai 7–9 lasia väkeviä.

4  Juon 10 pulloa olutta tai 10 lasia väkeviä tai enemmän.

3. Kuinka usein sinulle on käynyt niin, että olet esimerkiksi ravintolaillan aikana juonut selvästi enemmän kuin olet aikonut?

0  Ei koskaan.

1  Harvemmin kuin kerran kuussa.

2  Joka kuukausi.

3  Joka viikko.

4  Melkein joka päivä.

4. Kuinka usein olet jatkanut juomista seuraavana aamuna?

0  En koskaan.

1  Harvemmin kuin kerran kuussa.

2  Kerran kuussa.

3  Kerran viikossa.

4  Melkein joka päivä.

5. Kuinka usein on käynyt niin, että et ole muistanut mitään edellisillan tapahtumista?

0  Ei koskaan.

1  Harvemmin kuin kerran kuussa.

2  Kerran kuussa.

3  Kerran viikossa.

4  Melkein joka päivä.

6. Oletko loukannut itseäsi humalassa viimeksi kuluneen vuoden aikana?

0  En.

4  Kyllä.

7. Ovatko perheenjäsenet tai muut henkilöt huomauttaneet alkoholin käytöstäsi ja toivoneet, että vähentäisit juomista?

0  Eivät.

4  Kyllä.

Jos ympyröit yhteen tai useampaan kysymykseen kolmosen tai nelosen, sinun on syytä pohtia alkoholinkäyttöäsi.

Mitä on alkoholismi?

Jatkuvasta ja runsaasta alkoholin käytöstä voi seurata alkoholiriippuvuus eli alkoholismi. Riippuvuus on sekä henkistä että ruumiillista.

Henkistä riippuvuutta on juomishimo eli tunne siitä, että on pakko saada alkoholia. Ruumiillista riippuvuutta on, että keho vaatii alkoholia. Ilman alkoholia alkoholisti saa vieroitusoireita, joita ovat esimerkiksi tuskaisuus ja vapina. Vieroitusoireet alkavat, kun alkoholia ei enää ole veressä.

Alkoholismin tunnusmerkkejä

Alkoholisoituvalle ihmiselle alkoholista tulee elämää määräävä asia. Hän ajattelee usein päihtymistä ja etsii ja suunnittelee tilanteita, joissa hän voisi juoda.

Alkoholistin on vaikea olla juomatta, vaikka lopettamiseen olisi tärkeitä syitä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi terveyden heikkeneminen tai vaikeudet ihmissuhteissa.

Juovat kaverit vai yksinäisyys

Alkoholisti viihtyy niiden kavereiden parissa, joille viinan juonti on tärkeää. Jotkut puolestaan saattavat eristäytyä yksinäisyyteen. Usein myös harrastukset, opiskelu tai työnteko kärsivät juomisesta.

Alkoholisti ei hallitse juomistaan, vaikka hän haluaisi siihen pyrkiä. Lupaukset lopettamisesta eivät toteudu, vaan ne jäävät lyhytaikaisiksi. Juomisen pakko alkaa ohjata elämää ja valintoja.

Usein käykin niin, että alkoholisti kieltää koko ongelman, koska sitä on niin vaikea hallita.

Alkoholistin perhe, ystävät ja työtoverit

Alkoholistin ongelmat eivät koske vain alkoholistia itseään, vaan myös perheenjäseniä, ystäviä ja työtovereita. Aluksi he ehkä yrittävät salata ja peitellä alkoholismia. Alkoholistia suojellaan ja hoivataan, hänen puolestaan tehdään kaikki työt, häntä ehkä myös pelätään ja hävetään.

Alkoholistin perheeseen kuuluminen voi olla vaikeaa. Läheisen alkoholiongelmasta kannattaa kuitenkin puhua muiden ihmisten kanssa.

On tärkeää muistaa, että omainen tai läheinen ei ole syypää alkoholistin juomiseen eikä ole vastuussa siitä. Toista ei myöskään voi muuttaa väkisin. Välinpitämätön ei silti tarvitse olla. Alkoholistille voi osoittaa juomisen kielteiset seuraukset. Alkoholismia pidetään sairautena.

Apua alkoholiongelmaan

Alkoholismista voi toipua. Jos alkoholisti ei voi itse ratkaista alkoholiongelmiaan, hän voi hakea apua.

Apua antavat ensinnäkin oman kunnan terveyskeskus, sosiaalitoimisto ja A-klinikka.

Lisäksi alkoholiongelmaisia auttavat

  • kuntoutuslaitokset
  • katkaisuhoitoasemat
  • hoitokodit
  • ensisuojat
  • päiväkeskukset
  • nuorisoasemat.

Kouluissa apua antavat terveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi.

Apua alkoholiongelmiin saa myös monista järjestöistä. Niitä ovat esimerkiksi:

  • seurakuntien diakoniatyö
  • AA-kerhot
  • palvelevat puhelimet
  • Suomen Punainen Risti
  • Kriisipalvelu
  • Raittiuden Ystävät
  • monet muut yhdistykset.

Samoista paikoista saa apua myös muihin päihdeongelmiin. Hoitopaikkojen henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. He eivät saa kertoa asiakkaidensa asioita ulkopuolisille. Valtakunnallisia auttavia puhelimia:

  • NA-info (09) 7269 0940
  • Irti Huumeista ry:n päivystys 0203-22388
  • Kurvin huumepoliklinikka (09) 7750 500.

Joitakin internet-osoitteita, joista saa tietoa päihteistä:

www.paihdelinkki.fi
www.a-klinikka.fi
www.irtihuumeista.fi
www.yad.fi
www.kalliola.fi
www.raitis.fi
www.emppa.fi
www.sininauhaliitto.fi

www.aa.fi

Teksti tarkistettu 2.12.2013.