Tässä kuussa

Hauskaa vappua!

Vappua vietetään 1. toukokuuta. Vappu on perinteisesti ollut suomalaisten työläisten juhla, mutta nykyään se on monille lähinnä kevään alkamisen juhla. Vappu on myös ylioppilaiden juhla, ja siksi monet ylioppilaat käyttävät vappuna valkoista ylioppilaslakkia.

Vappuperinteitä on monenlaisia. Monissa kaupungeissa järjestetään työläisten vappumarsseja. Helsingissä päivää ennen vappua eli vapunaaton kohokohta on Havis Amanda -patsaan lakitus Esplanadin puistossa. Lakitus tarkoittaa sitä, että ylioppilaat pesevät patsaan ja laskevat sen päähän ylioppilaslakin. Varsinkin lapsille vappu on myös karnevaalijuhla.  Vappumarkkinoilla myydään erilaisia karnevaalitavaroita kuten esimerkiksi ilmapalloja, leikkitorvia, naamareita ja vappuhuiskuja.

Suomalaiseen vappuperinteeseen kuuluvat myös hyvä ruoka, sima ja kuohuviini. Jälkiruokana suomalaiset syövät tippaleipiä. Monet koristelevat kotinsa iloisen värisillä ilmapalloilla ja serpentiineillä. Vapunpäivänä monet suomalaiset tapaavat toisiaan vappulounaalla. Ravintolat ovatkin yleensä silloin täynnä, joten kannattaa varata pöytä etukäteen.

Luonto herää talvihorroksesta

Vaikka puissa ei vielä näy silmuja eikä lumen alta paljastuva pelto viheriöi, alkaa luonto herätä talvihorroksesta huhtikuun lopussa. Luonnon kasvukausi alkaa, kun yöpakkaset loppuvat ja lämpötila pysyy +5 asteen yläpuolella.

Huhtikuu on kaupungeissa pölyistä aikaa. Talvella teille on heitetty hiekkaa, ja huhtikuussa se harjataan pois. Lumen alta paljastuu usein myös surullinen näky: talvella hankeen on heitetty kaikenlaista roskaa, joka nyt korjataan pois.

Veteraanipäivänä muistellaan Suomen sotia

Suomessa on eletty rauhanaikaa jo yli 70 vuotta. Viimeksi Suomi oli sodassa 1940-luvulla. Monet sotaveteraanit eli sodissa taistelleet miehet ovat jo yli 90-vuotiaita.

Suomi kävi kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja yhden sodan Saksaa vastaan toisen maailmansodan aikana eli vuosina 1939–1945. Sodissa kaatui noin 85 000 suomalaista sotilasta. Haavoittuneita oli noin 260 000. Osa haavoittuneista sai sodasta pysyviä vammoja.

Kansallista veteraanipäivää vietetään 27. huhtikuuta. Silloin muistellaan Suomen sotia ja sodissa taistelleita. Monissa kaupungeissa vietetään juhlia sotaveteraanien kunniaksi. Suomessa on tällä hetkellä elossa noin 22 000 sotaveteraania.

Suomen kirjakieli syntyi murteiden taistelussa

Suomen kielen päivää vietetään 9. huhtikuuta. Suomen väestöstä yli 90 prosenttia puhuu suomea äidinkielenään. Lisäksi suomea puhutaan Suomen rajojen ulkopuolella, muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli ABC-kirja eli aapinen. Sen kirjoitti piispa Mikael Agricola. Agricolaa kutsutaankin suomen kirjakielen isäksi. Agricola oli kotoisin Turun seudulta ja puhui Turun murretta. Niinpä suomen kirjakielikin oli aluksi Turun murretta. Kun kirjakieltä kehitettiin 1800-luvulla, alkoivat monet itäsuomalaiset vaatia, että kirjakielessä pitää olla myös Itä-Suomen murteiden piirteitä. Näin alkoi murteiden taistelu: Mikä on oikeaa suomen kieltä?

Itäsuomalaisille ilta on ehtoo ja kesä on suvi. Länsisuomalaisille taas työmies on tyämies. Lopulta kirjakieleen hyväksyttiin piirteitä myös itäsuomalaisista murteista. Suomen kirjakieli syntyi murteiden taistelun tuloksena. Nykyisin suomalaiset ovat melko yksimielisiä siitä, miten suomea kirjoitetaan. Mutta aivan valmiiksi kirjakieli ei kai koskaan tule.

Kotimaisten kielten keskus ottaa sanakirjaan uuteen painokseen aina uusia sanoja. Vuoden 2017 sanakirjassa uusia sanoja ovat esimerkiksi hamppari, laastarisuhde ja emoji.

Aprillipäivän pilasta ei saa suuttua

Huhtikuun ensimmäistä päivää kutsutaan aprillipäiväksi. Silloin sopii narrata ystäviä ja tehdä kaikenlaisia piloja. Kun kuulija menee lankaan, voit sanoa hänelle: – Aprillia, aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle!

Jos joku ystäväsi narraa sinua aprillipäivänä, et saa suuttua! Mutta mieti valmiiksi joku pila, jolla narraat ystävääsi vuoden päästä.

Aprillipäivän teho perustuu yllätykseen, siksi sitä ei ole merkitty edes almanakkaan!

Pääsiäinen alkaa kiirastorstaina

Mämmiä ja pääsiäismuna
Pääsiäisenä syödään mämmiä ja maalataan kananmunia.

Pääsiäinen on kristittyjen uskonnollinen juhla. Sen vietto kestää monta päivää.

Pääsiäinen alkaa kiirastorstaina, jota vietetään tänä vuonna 13. päivä huhtikuuta. Kiirastorstaina Jeesus söi viimeisen ateriansa opetuslastensa kanssa. Seuraavana päivänä, pitkänä perjantaina, Jeesus tuomittiin kuolemaan ja ristiinnaulittiin.

Kristinuskon mukaan Jeesus heräsi kuolleista pääsiäissunnuntaina. Siksi pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava maanantai ovat suuria juhlapäiviä, jolloin iloitaan ja syödään perinteisiä pääsiäisherkkuja.

Suomalaiseen pääsiäiseen liittyy monia perinteitä. Pääsiäisenä on tapana tehdä pääsiäiskoristeita, esimerkiksi pupuja, tipuja tai pääsiäisnoitia. Lapset ja jotkut aikuisetkin maalaavat kananmunia pääsiäiskoristeiksi. Monet lähettävät pääsiäiskortteja ystäville ja tutuille. Lisäksi moni kasvattaa rairuohoa kevään ja uuden elämän merkiksi.

Jotkut kristityt paastoavat ennen pääsiäistä. Paastoaminen tarkoittaa, että saa syödä vain vähän. Harva paastoaa nykyään, mutta ruoka on yhä tärkeä osa suomalaista pääsiäistä.

Perinteisiä suomalaisia pääsiäisruokia ovat kananmunat ja lammas. Jälkiruokana suomalaiset tarjoavat pashaa ja mämmiä. Pasha on makea rahkaherkku, joka on alkuperältään venäläinen. Mämmi taas on makea puuro, jossa on maltaita ja ruisjauhoja. Sitä syödään yleensä kerman ja sokerin kanssa. Mämmi näyttää vähän erikoiselta, mutta sitä kannattaa maistaa.

Palmusunnuntaina virvotaan

Lapsia, jotka ovat pukeutuneet pääsiäisnoidiksi.
Lapset pukeutuvat palmusunnuntaina pääsiäisnoidiksi.

Pääsiäinen ja joulu ovat suomalaisten suurimmat perinteiset juhlapäivät. Pääsiäisen viettoon kuuluu monia hauskoja perinteitä, joista varsinkin lapset usein innostuvat. Yksi tällainen perinne on virpominen.

Virpomaan mennään palmusunnuntaina, joka on tänä vuonna 9. päivä huhtikuuta. Silloin lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi ja kulkevat ovelta ovelle koristeltuja pajunoksia käsissään. Lapset ojentavat oksan oven avaajalle ja lausuvat esimerkiksi seuraavan lorun:

Virvon varvon tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks,
vihta sulle, palkka mulle

Palkaksi oksasta eli vihdasta lapset saavat karamelleja tai vähän rahaa.

Pääsiäisviikon jokaisella päivällä oli ennen vanhaan oma nimityksensä. Esimerkiksi Pielavedellä pääsiäisviikon päivät olivat nimeltään maitomaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.

Härkä on sinnikäs

Härkä

Härkä on syntynyt 20. huhtikuuta ja 20. toukokuuta välisenä aikana.

Härkä voi olla jopa rasittavan itsepäinen. Sinnikkyydellään hän myös selviää mistä tahansa. Härällä on paljon tahdonvoimaa ja kovasti luonnetta, aivan kuin oikealla härällä. Härkä ei kuitenkaan ole sydämetön, vaan tunteellinen. Itsepäisyyden lisäksi härkä on hyvin käytännöllinen. Siitä syystä hän selviää elämästä useimmiten hyvin.

Härkä on myös ehdottoman rehellinen. Hän ei osaa kertoa edes viattomia, valkoisia valheita. Härkä rakastaa kaikkea kaunista. Raha ja mukava elämä ovat hänelle tärkeitä asioita.

Oinas on rohkea ja tarmokas

Oinas

Oinaat ovat syntyneet 21. maaliskuuta ja 19. huhtikuuta välisenä aikana.

Oinas on rohkea ja tarmokas ihminen. Hän saattaa kuitenkin ajoittain olla myös vastuuton ja itsekäs. Oinaan omapäisyys tulee ilmi ajoittain kiukutteluna. Oinas ei pidä yhtään siitä, että häntä määräillään.
Vaikka oinas on määräävä luonne, perhe ja ystävät ovat hänelle todella tärkeitä. Oinas on erittäin seurallinen. Hän haluaa pitää läheistensä kanssa hauskaa. Oinaalla saattaa olla vilkkaan luonteen takia joskus keskittymisvaikeuksia.