Uusi perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Perustuslaissa turvataan Suomessa asuvien perusoikeudet, ja se sisältää säännökset valtion hallinnosta. Perustuslaki on nimensä mukaisesti lakien, hallinnon ja yhteiskunnallisen toiminnan perusta Suomessa. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Sisällys

  1. Suomi on tasavalta
  2. Perusoikeudet
  3. Oikeus äänestää
  4. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa
  5. Eduskunta säätää lait
  6. Hallitus eli valtioneuvosto
  7. Välikysymys voi kaataa hallituksen
  8. Tasavallan presidentti
  9. Lainkäyttö ja tuomioistuimet
  10. Suomi jakaantuu kuntiin
  11. Maanpuolustus on jokaisen velvollisuus

Suomi on tasavalta

Suomessa valta päättää maan asioista kuuluu kansalle. Koska kaikki eivät kuitenkaan voi olla päättämässä asioista, kansalaiset valitsevat vaaleilla eduskunnan. Eduskunta säätää lait, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan. Tuomioistuimet varmistavat, että lakeja noudatetaan.

Eduskunta valitsee valtioneuvoston eli hallituksen, joka valmistelee ja toteuttaa eduskunnan tekemät päätökset.

Maan asioita hoitamaan kansa valitsee vaaleilla myös presidentin. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Presidentin tehtävistä, eduskunnan ja hallituksen toiminnasta sekä tuomioistuimista kerrotaan tarkemmin myöhemmin tällä sivulla.

Perusoikeudet

Lait ovat samoja jokaiselle. Kaikki ovat lakien edessä yhdenvertaisia. Ketään ei saa kohdella eri tavoin esimerkiksi sukupuolen, iän, uskonnon tai vammaisuuden vuoksi.

Suomessa jokainen saa vapaasti sanoa mielipiteensä ja ihmiset saavat kokoontua ilman lupaa. He voivat myös valita asuinpaikkansa ja liikkua maassa vapaasti.

Suomessa ketään ei saa tuomita kuolemaan. Lisäksi ketään ei saa ei kiduttaa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Suomessa jokainen saa rauhassa elää omaa elämäänsä. Perustuslaki suojaa jokaisen yksityiselämää. Kenenkään kunniaa ei saa loukata eikä kenenkään kotirauhaa saa rikkoa.

Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään omalla lailla. Myös viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkki- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Valtion on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä järjestämään jokaiselle työtä.

Suomessa jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lapsista pidetään aina huolta. Jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Suomessa asuvalla on oikeus terveelliseen ympäristöön. Ihmisellä on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, joka koskee hänen elinympäristöään.

Oikeus äänestää

Jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa, EU-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa sekä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Suomessa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä.

Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa

Eduskunta käyttää Suomessa ylintä päätösvaltaa. Se säätää lait ja tekee päätökset valtion taloudesta ja muista valtion toiminnan kannalta tärkeistä asioista.

Eduskuntaan kuuluu 200 kansanedustajaa. Suomalaiset valitsevat heidät suorassa ja salaisessa vaalissa. Kenenkään ei siis tarvitse kertoa, kenelle hän antaa tai antoi äänensä.

Eduskunnan toimikausi on neljä vuotta. Kun eduskunta vuosittain aloittaa työnsä sanotaan, että eduskunta on kokoontunut valtiopäiville.

Tasavallan presidentti avaa valtiopäivät. Puhemies johtaa puhetta eduskunnassa. Eduskunta valitsee keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

Eduskunta tekee päätökset täysistunnossa. Vain kansanedustajat osallistuvat päätöksentekoon, mutta eduskunnan täysistunnot ovat julkisia. Kuka tahansa voi mennä eduskuntatalon yleisöparvelle seuraamaan eduskunnan työtä.

Eduskunta säätää lait

Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lakeja. Esitys uudesta laista tai vanhan lain muuttamisesta tulee useimmiten hallitukselta. Myös kansanedustajat voivat tehdä esityksiä laeista.

Valtion talousarviosta päättäminen kuuluu eduskunnalle. Hallitus tekee talousarvioista esityksen eduskunnalle, joka tekee siitä lopullisen päätöksen. Myös kansanedustajat voivat tehdä esityksiä valtion talousarvioon.

Talousarvio eli budjetti sisältää valtion tulot ja menot. Valtion tuloja ovat esimerkiksi kansalaisilta kerättävät verot ja maksut. Valtion menoja ovat esimerkiksi kansalaisille annettavat tuet ja palvelut, joista eduskunta tekee päätöksen. Eduskunta päättää myös valtion omaisuuden ja velkojen hoidosta.

Eduskuntatyössä käytettään suomen tai ruotsin kieltä.

Perustuslaki sisältää myös muita yksityiskohtaisia määräyksiä eduskunnan työtä varten.

Hallitus eli valtioneuvosto

Hallitukseen eli valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Ministerit ovat työstään vastuussa eduskunnalle.

Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti.

Hallituksen tehtävä on hoitaa valtion asioita. Sen päätyö on valmistella eduskunnassa tehtäviä päätöksiä. Valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä, kuten ulkoministeriö ulkopolitiikan hoitoa varten tai sosiaali- ja terveysministeriö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi.

Välikysymys voi kaataa hallituksen

Kansanedustajalla on oikeus tehdä kysymyksiä hallituksen jäsenille. Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Kysymyksen on käsiteltävä niitä asioita, joista hallitus on vastuussa.

Hallituksen on annettava vastaus välikysymykseen eduskunnan täysistunnossa. Tämän jälkeen asiasta käydään keskustelu, jonka lopuksi on äänestys. Tällöin äänestetään siitä, luottaako eduskunta hallitukseen. Jos äänestyksen tulos osoittaa, että eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen on erottava.

Välikysymys voi johtaa myös siihen, että joku ministereistä joutuu eroamaan.

Tasavallan presidentti

Suomalaiset valitsevat tasavallan presidentin suoralla kansanvaalilla. Ehdokkaina voivat olla kaikki ne suomalaiset, jotka syntymästä asti ovat olleet Suomen kansalaisia.

Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi eli 12 vuodeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut ensimmäisellä äänestyskerralla enemmistöä, siis yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali. Tässä vaalissa on mukana kaksi ensimmäisellä kerralla eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisella kierroksella presidentiksi valitaan näistä kahdesta se ehdokas, joka on saanut enemmän ääniä.

Presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin tärkeimmät kansainväliset sopimukset. Näistä sopimuksista perustuslaissa on tarkempia määräyksiä ja selityksiä.

Presidentti päättää eron myöntämisestä hallitukselle ja ministereille sekä ennenaikaisten eduskuntavaalien järjestämisestä. Presidentti voi armahtaa rikollisen. Lisäksi presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait.

Lainkäyttö ja tuomioistuimet

Lakien rikkomuksista tuomitaan tuomioistuimissa. Ensimmäiseksi rikkomuksia käsitellään käräjäoikeudessa. Sen päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. Ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa käyttää korkein oikeus.

Tuomioistuimet ovat valtiovallasta ja muusta hallinnosta riippumattomia. Näin taataan asioiden oikeudenmukainen käsittely.

Oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies valvovat, että presidentti, hallitus ja tuomioistuimet sekä valtio ja kunnat toimivat lakien mukaan.

Suomi jakaantuu kuntiin

Suomi jakaantuu kuntiin. Perustuslaki turvaa kunnille itsehallinnon. Kunnilla on verotusoikeus, eli kunnat keräävät kansalaisilta kunnallisveroa, jonka avulla ne järjestävät palveluja kuntalaisille.

Valtio on säätänyt laeilla kunnille tehtäviä. Esimerkiksi perusopetus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ovat kunnille määrättyjä tehtäviä.

Perustuslaki turvaa Ahvenanmaalle itsehallinnon.

Maanpuolustus on jokaisen velvollisuus

Perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen hädän hetkellä osallistumaan maan puolustamiseen. Lain perusteella voi saada vapautuksen osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen.

Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella.

Perustuslain mukaan suomalaiset osallistuvat kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Uusi perustuslaki astui voimaan 1. päivänä maaliskuuta vuonna 2000. Eduskunnan asema on entistä vahvempi. Presidentti johtaa edelleen Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Lähde:
Valta kuuluu kansalle – selkoesite perustuslaista

Julkaisija: Selkokeskus/KVL 2000
Toimittajat: Pertti Rajala ja Hannu Virtanen.

Tietoa perustuslaista löytyy myös internet-osoitteesta www.om.fi/perustuslaki