Papunetin selkokieliset sivut

Euroopan unioni

Näillä sivuilla kerrotaan Euroopan unionin eli EU:n toiminnasta ja unionin tulevaisuudesta.

1. Suomi kuuluu Euroopan unioniiin
2. Euroopan unionin historiaa
3. Neljä oikeutta
4. Yhteinen raha
5. Asetus, direktiivi ja päätös
6. Euroopan unionin toimielimet
7. Päätöksenteko EU:ssa
8. Euroopan unioni muuttuu
9. Tulevaisuuden haasteita
10. Eurooppavaalit
11. Tiedotustoimisto

Suomi kuuluu Euroopan unioniin

Euroopan unioni eli EU muodostuu 27 Euroopan maasta.

Euroopan unionin jäsenmaat ovat Alankomaat (eli Hollanti), Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

Lähivuosina EU tulee vielä laajentumaan. Turkki, Kroatia, Makedonia, Serbia, Montenegro ja Islanti ovat unionin ehdokasmaita, jotka käyvät neuvotteluja EU:n jäsenyydestä.

Euroopan unionin historiaa

Ajatus Euroopan unionista syntyi toisen maailmansodan jälkeen. Ajateltiin, että yhteistyö maiden välillä estäisi sotien syttymisen. Yhteistyö alkoi talouden alueella ja laajeni lopulta useille yhteiskuntaelämän lohkoille.

Vuonna 1992 EY-maat hyväksyivät uuden sopimuksen, jonka myötä EY muuttui Euroopan unioniksi. Tätä sopimusta kutsutaan EU:n perustamissopimukseksi. Siitä käytetään myös nimeä Maastrichtin sopimus (Maastricht on kaupunki, jossa sopimus tehtiin). Enää Euroopan maat eivät tyytyneet vain talousyhteistyöhön, vaan yhteistyötä tiivistettiin monilla muillakin alueilla.

Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi.

Neljä oikeutta

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, jokaisesta suomalaisesta tuli myös Euroopan unionin kansalainen. Kansalaisuus antaa suomalaisille oikeuksia ja mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia. Unionin kansalaisuus ei kuitenkaan korvaa jäsenmaan kansalaisuutta, vaan esimerkiksi suomalaiset ovat edelleen myös Suomen kansalaisia.

Euroopan unionin kansalaisina myös jokaisella suomalaisella on neljä erityisoikeutta:

1. Sinulla on vapaus liikkua ja oleskella missä tahansa EU:n jäsenvaltioiden alueella. Myös työskentely muissa EU-maissa on entistä helpompaa.
2. Sinulla on oikeus äänestää ja oikeus asettua ehdolle kunnallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa siinä EU-maassa, missä asut.
3. Jos matkustat EU:n ulkopuolella ja tarvitset apua, Suomen lähetystö auttaa sinua. Jos Suomella ei ole maassa lähetystöä, voit hakea apua minkä tahansa EU:n jäsenmaan lähetystöstä.
4. Sinulla on oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, jos esimerkiksi jossain viranomaisasiassa sinua on kohdeltu väärin.

Voit myös matkustaa ilman rajatarkastusta melkein kaikkiin muihin EU-maihin sekä Norjaan, Islantiin ja Sveitsiin. Tätä aluetta kutsutaan Schengen-alueeksi.

Yhteinen raha

Seitsemäntoista Euroopan unionin jäsenmaata on ottanut käyttöön yhteisen rahan eli euron. Nämä maat ovat Alankomaat (eli Hollanti), Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro. Maista on alettu käyttää yhteistä nimitystä euroalue.

Yhteinen raha merkitsee sitä, että enää ei tarvitse vaihtaa rahaa, kun matkustaa euroalueen maahan. Yhteisen rahan, euron, avulla Euroopan maiden kaupankäynti on helpottunut. Euroon siirtyminen on lisännyt kilpailua eri maiden yritysten välille. Nyt on myös helpompi vertailla hintoja eri maissa.

Passi on hyvä pitää mukana

EU-kansalaisina suomalaiset saavat liikkua ja oleskella vapaasti missä tahansa EU:n jäsenvaltioiden alueella.

EU:ssa passi ei ole välttämätön. Kuvallinen henkilökortti riittää, kun matkustat maasta toiseen. Passi kannattaa kuitenkin pitää mukana, vaikka sitä ei välttämättä tarvitse.

Asetus, direktiivi ja päätös

Euroopan unioni antaa määräyksiä, joilla se ohjaa ja säätelee jäsenmaidensa lainsäädäntöä. Määräyksiä on neljänlaisia: asetus, direktiivi, päätös ja suositus.

Vahvin näistä on asetus. Se tulee voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi on ohje, jonka mukainen laki jokaisen jäsenmaan on tehtävä. Päätöksellä täydennetään asetuksia ja direktiivejä. Usein päätökset koskevat vain yhtä tai muutamaa jäsenmaata. Suositus on lievin määräys. Sitä jäsenmaiden ei ole pakko noudattaa.

EU:n asetukset, direktiivit ja päätökset ovat vahvempia kuin jäsenmaan omat päätökset ja lait. Jokaisen jäsenmaan on pakko noudattaa niitä.

Euroopan unionin toimielimet

Ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, ja Eurooppa-neuvosto ovat tärkeimmät Euroopan unionin toimielimet.

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden päämiehet. Se on jäsenmaiden johtajien huippukokous. Eurooppa-neuvosto kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Eurooppa-neuvostossa käsitellään unionia koskevat tärkeimmät poliittiset asiat. Valtionpäämiehet antavat suuntaa EU:n toiminnalle ja tekevät merkittäviä aloitteita. Eurooppa-neuvosto käsittelee myös ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä, jotka liittyvät yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Lissabonin sopimuksen takia Eurooppa-neuvostolle valittiin ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja joulukuussa 2009. Puheenjohtajaksi valittiin belgialainen Herman Van Rompuy. Puheenjohtajaa sanotaan myös EU:n presidentiksi.

Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto

Euroopan unionin tärkein päätöksentekoelin on ministerineuvosto. Siitä käytetään myös nimeä Euroopan unionin neuvosto. Se koostuu 27 jäsenvaltion ministereistä.

Asioista riippuen mukana ovat ministerit siltä alalta, jota kulloinkin käsitellään. Esimerkiksi kun käsitellään ulkopolitiikkaa, läsnä ovat ulkoministerit, tai kun käsitellään maataloutta, läsnä ovat maatalousministerit. Neuvosto edustaa jäsenvaltioita. Se antaa asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä.

Neuvostolla on lainsäädäntövalta, jonka se jakaa Euroopan parlamentin kanssa. Neuvosto päättää yhdessä Euroopan parlamentin kanssa budjetista eli talousarviosta. Neuvosto vahvistaa komission etukäteen neuvottelemat kansainväliset sopimukset. Jokainen jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta neuvoston puheenjohtajana.

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti kokoontuu kahdessa paikassa, Belgian Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa.

Euroopan parlamentti edustaa kaikkia Euroopan unionin kansalaisia. Jokaisen jäsenmaan kansalaiset valitsevat vaaleissa omat edustajansa parlamenttiin. Parlamentin paikat on jaettu jäsenmaiden kesken suhteessa niiden väkilukuun. Tämä tarkoittaa, että suuret valtiot saavat parlamenttiin enemmän edustajia kuin pienet valtiot.

Edustajat EU-parlamenttiin valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Parlamentissa on 754 jäsentä. Suomella on parlamentissa 13 edustajaa  vaalikaudella 2009–2014.

Parlamentti laatii yhdessä ministerineuvoston kanssa EU:n lait. Parlamentti hyväksyy unionin talousarvion. Varat talousarvion toteuttamiseen saadaan pääosin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. EU:n suuret jäsenmaat maksavat korkeampia jäsenmaksuja kuin pienet jäsenmaat.

Parlamentti hyväksyy komission puheenjohtajan nimityksen, ja sillä on oikeus erottaa komissio.

Parlamentti valvoo unionin toimintaa, ja sen jäsenet voivat esittää kysymyksiä komissiolle ja ministerineuvostolle.

Euroopan komissio

Euroopan komission jäseniä kutsutaan komissaareiksi. Komission jäsenet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Euroopan komissiolla on laajat toimivaltuudet. Sen on ajettava koko yhteisön etua, eikä se saa vastaanottaa käskyjä jäsenvaltioilta.

Komissio tekee lakiesityksiä. Se myös panee täytäntöön ministerineuvoston tekemät päätökset. Komissio myös laatii ehdotuksen EU:n budjetiksi.

Komissio on vastuussa työstään Euroopan parlamentille. Jos parlamentti antaa komissiolle epäluottamuslauseen, on komission kaikkien jäsenten erottava.

Tuomioistuin

EU:n tuomioistuin varmistaa, että Euroopan unionin lait ja myös jäsenvaltioiden lait ovat unionin perustamissopimuksen mukaisia.

Tuomioistuin ratkaisee, ovatko jäsenvaltioiden lait EU:n asetusten ja direktiivien mukaisia.

Euroopan oikeusasiamies

Oikeusasiamies nimitetään viideksi vuodeksi eli parlamentin vaalikauden ajaksi. Unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle, jos he kokevat, että heitä ei ole kohdeltu oikeudenmukaisesti. Oikeusasiamies tutkii valitukset ja voi vaatia epäkohdan korjaamista. Oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana ja puolueettomana.

Päätöksenteko EU:ssa

Kaikki Euroopan unionin toimielimet osallistuvat jollain tavoin päätöksentekoon.

Eurooppa-neuvosto määrittelee esimerkiksi  Euroopan unionin yleiset poliittiset suuntaviivat. Se ei toimi lainsäätäjänä.

Näin EU:ssa tehdään päätös:

1. Komissio tekee esityksen uudesta lainsäädännöstä.
2. Parlamentti ja ministerineuvosto päättävät asiasta yleensä yhdessä.
3. Komissio valvoo, että päätöstä noudatetaan kaikissa jäsenmaissa.
4. Tuomioistuin ratkaisee mahdolliset riitatapaukset.

Euroopan unioni muuttuu

Monen mielestä Euroopan unionia ja sen toimintaa on vaikea ymmärtää. EU:n tavoitteena onkin ollut saada EU:n hallinto yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi sekä samalla tuoda unioni lähemmäksi tavallisia kansalaisia.

Jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen Euroopan unionin uudistamisesta. Tätä sopimusta kutsutaan Lissabonin sopimukseksi. Hallinnon uudistusta ja perustuslakisopimusta tarvitttiin sen vuoksi, että Euroopan unioni on laajentunut ja laajenee edelleen. Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. päivä joulukuuta vuonna 2009 sen jälkeen, kun kaikki EU-maat olivat hyväksyneet sen.

Lissabonin sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvostolle valitaan pysyvä puheenjohtaja 2,5 vuoden ajaksi. Belgialainen Herman Van Rompuy aloitti puheenjohtajana 1.12.2009. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa sanotaan myös EU:n presidentiksi. Lisäksi EU:lla on nyt edustaja, joka vastaa koko Euroopan unionin ulkopolitiikasta. Tällä hetkellä työtä hoitaa Catherine Ashton.

Lissabonin sopimus on muuttanut tapaa, jolla Euroopan unionissa tehdään päätöksiä. EU:ssa tehdään nyt enemmän päätöksiä määräenemmistöllä. Ennen päätöksenteko EU:ssa edellytti hyvin monessa asiassa jokaisen jäsenmaan hyväksymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että EU ei tarvitse kaikissa päätöksissä jokaisen jäsenmaan hyväksyntää.

Euroopan unionin lait hyväksyy edelleen ministerineuvosto yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan unionin tulevaisuuden haasteita

Euroopan tulevaisuutta on vaikea ennustaa kovin pitkälle. Jotakin Euroopan ja EU:n lähiaikojen haasteista on jo tiedossa. EU:n on osaltaan oltava mukana ratkaisemassa maailman talouskriisiä. Ilmastonmuutos, ikääntyvä väestö ja maahanmuutto sekä maailman turvallisuus ovat asioita, joihin EU:n piirissä on löydettävä ratkaisuja.

EU:n laajentuminen on yhä ajankohtaista, vaikka valtaosa Euroopan maista on jo EU:n jäseniä. EU:n on myös löydettävä ratkaisut siihen, miten se voi entistä paremmin tavoittaa Euroopan maiden kansalaiset ja ottaa huomioon heidän odotuksensa ja tarpeensa.

Maailma muuttuu koko ajan. EU:n on muututtava sen myötä ja pystyttävä vastaamaan muutosten tuomiin haasteisiin.

Eurooppavaalit

Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jonka kokoonpanosta kansalaiset saavat suoraan päättää vaaleilla.

Eurooppavaalit toimitetaan kuten muutkin vaalit. Kuitenkin ne on järjestettävä
kesäkuussa saman viikonlopun aikana kaikissa jäsenmaissa.

Koko Suomi on yhtenä vaalipiirinä, joten vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa.

Ehdolle voivat asettua kaikki Suomen tai muun EU-maan kansalaiset, joilla on vaaleissa äänioikeus.

Ehdokkaita vaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään 20 ehdokasta.

Äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta. Myös muun EU-maan 18 vuotta täyttäneet kansalaiset, jotka ovat ilmoittautuneet äänioikeusrekisteriin, voivat äänestää Suomessa. Äänestää voi joko kotivaltiossaan tai siinä maassa, jossa asuu.

Euroopan parlamentin jäsenet eivät saa yhtä aikaa olla sekä Euroopan parlamentin että oman maansa eduskunnan jäseniä. Euroopan parlamentin jäsenet eivät myöskään saa olla jäseninä oman maansa hallituksessa.

Lisätietoja Eurooppavaaleista löytyy internetistä osoitteista www.europarl.fi ja www.vaalit.fi

Vaalit.fi -sivuilta saa myös tietoja, miten äänestäminen käytännössä tapahtuu.

Eurooppavaaleissa äänestäminen on tärkeää

Euroopan parlamentti on vahva vallankäyttäjä. Se päättää yhdessä ministerineuvoston kanssa lähes kaikista EU:n laeista. Se päättää ministereiden kanssa myös EU:n budjetista. Ilman parlamentin ja ministerineuvoston välistä sopua EU:ssa ei voi tehdä päätöksiä.

Lissabonin sopimuksen myötä parlamentin valta on kasvanut. Parlamentti sai lisää valtaa lainsäädännön alalla. Samoin sen valta ulkopolitiikassa on kasvanut.

Myös yksittäinen Euroopan parlamentin jäsen on vahva vallankäyttäjä.

Jokainen parlamentin jäsen kuuluu johonkin valiokuntaan. Valiokuntatyössä jäsenestä tulee pätevä asiantuntija. Joku Euroopan parlamentin jäsenistä toimii esittelijänä jokaisessa lakiehdotuksessa. Lakiehdotuksen esittelijätehtävät
ovat hyvin haluttuja. Niitä saavat asiantuntevat ja yhteistyökykyiset parlamentin jäsenet.

Suomessa Eurooppavaaleissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Näin äänestäjä voi valita kaikista ehdokkaista mieleisensä.

Tiedotustoimisto kansalaisten palveluksessa

Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimistosta saa ilmaista materiaalia Euroopan unioniin ja parlamenttiin liittyvistä asioista ja niiden toiminnasta. Tiedotustoimisto neuvoo ryhmiä, jotka haluavat vierailla parlamentissa. Tiedotustoimisto ottaa myös vastaan vierailijaryhmiä. Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto on Helsingissä.

Tiedotustoimiston yhteystiedot ovat:

Euroopan parlamentti
Suomen tiedotustoimisto
Pohjoisesplanadi 31
00100 Helsinki
puhelin: (09) 6220450
sähköposti:
ephelsinki(at)europarl.europa.eu
www.europarl.fi