Avainsanakansio

Sormi  osoittaa avainsanakansion kuvaa kauppa.

Ilmaisut yksittäisillä sanoilla

Avainsanoilla tarkoitetaan ilmaisun kannalta keskeisiä sanoja. Avainsanakansiot on rakennettu tällaista ilmaisua varten.

Kun viestintä tapahtuu avainsanoilla, keskustelukumppanin tehtävänä on esittää tarkentavia kysymyksiä sekä huomioida myös henkilön sanaton viestintä: eleet, ilmeet jne.

Esimerkiksi avainsanoilla KAUPPA - MENNÄ tuotettu ilmaisu voidaan tulkita tilanteesta ja henkilön ilmeistä tai eleistä riippuen toteamukseksi ”Pitää mennä kauppaan.” tai kysymykseksi ”Menetkö kauppaan?”

Ilmaisu voidaan aloittaa myös ainoastaan yhdellä avainsanalla KAUPPA. Tällöin keskustelukumppani tietää, että kauppa on se aihe, josta keskustellaan.

Kun aihe on selvillä, voi kansion käyttäjä tarkentaa omaa ilmaisuaan muilla yksittäisillä sanoilla sekä ilmeillä ja eleillä. Mikäli näin ei tapahdu, keskustelukumppanin täytyy esittää tarkentavia kysymyksiä. Viestin tarkentaminen voi tapahtua esimerkiksi: ”Kerroit minulle kauppa. Tarkoitatko, että pitäisi käydä kaupassa?”.

Se, mitä kansion käyttäjä avainsanalla tarkoittaa, riippuu aina monesta tekijästä, kuten hänen iästään ja kehitysvaiheesta sekä tilanteesta. Oleellista on, että keskustelukumppani ottaa nämä asiat huomioon.

Avainsanakansio ei sovellu kieliopin mukaisten lauseiden rakentamiseen.

Kenelle avainsanakansio?

Avainsanoilla ilmaisu kuuluu tavanomaiseen kielenkehitykseen. Osa kuvilla kommunikoivista lapsista on kielen ja kommunikoinnin kehityksessä juuri tässä vaiheessa, ja tällöin avainsanakansion käyttö on luontevaa.

Avainsanakansioon on syytä siirtyä, kun kommunikointitaulut ja irtokuvat eivät enää riitä viestinnän tarpeisiin ja tarvitaan enemmän sanastoa. Niitä tarvitaan vaiheessa, jossa tuhansia kuvia sisältävät laajat kansiot ja lausetasoinen ilmaisu ovat vielä liian vaikeita.

Avainsanoilla viestintä soveltuu myös aikuiselle, joka menettää puhekykynsä äkillisesti sairauden tai vamman seurauksena. Monille on luontevampaa ilmaista asioita vihjesanoilla kuin kertomalla niitä kuva kuvalta lauseenomaisesti. Kun kumppani saa vihjeen aiheesta, hänen on helpompi tehdä tarkentavia kysymyksiä.

Me kaikki viestimme avainsanoilla

Avainsanoilla ilmaisu kuuluu paitsi tavanomaiseen kielenkehitykseen myös puhekieleen silloin, kun asioita halutaan ilmaista lyhyesti. Monissa tilanteissa viestintä on luonnostaan pelkistettyä ja lyhytsanaista.

Kommunikoinnin varhaiskehitykseen kuuluu vaihe, jolloin lapsi kommunikoi avainsanoilla. Kun lapsi tarkoittaa: "Isä, katso tuolla on tosi hieno auto!" hän usein sanoo "auto" tai vain "to" ja osoittaa samalla ohikiitävää autoa innokas ilme kasvoillaan.

Lapsilla avainsanakansioitten käyttö on siis yksi kielen kehityksen vaihe, eikä sitä voi ohittaa. Tässä vaiheessa vanhempien ja muiden aikuisten on kuitenkin syytä käyttää puheessaan monisanaisia kielellisiä ilmaisuja. Ilman aikuisten esimerkkiä, lapsen kieli ei voi kehittyä kohti monipuolisempaa ilmaisua. 

Kuva kommunikointikansion etusivusta.

ALKU-kommunikointikansio on suunniteltu kommunikointiin avainsanoilla. Kuva: Tikoteekki

Joillakin lapsilla avainsanakansion rinnalla voidaan käyttää sanastoltaan laajempaa kansiota kielen kehittymisen tukena. Kun lapsi osoittaa yksittäisiä kuvia avainsanakansiosta, aikuinen käyttää oman puheensa rinnalla sanastoltaan laajempaa kansiota.

Tämä yhdistelmä myötäilee tyypillisen kielen kehityksen kulkua. Lapsi viestii niillä keinoilla, joita hänellä on. Mutta aikuiset tarjoavat hänelle koko ajan mallia siitä, mitä kohti ollaan menossa eli kohti tarkempaa ja monipuolisempaa kieltä.

Avainsanoilla kommunikointi epätarkempaa, mutta samanaikaisesti usein sujuvampaa ja nopeampaa kuin kokonaisten lauseiden rakentaminen joko kuvilla tai puhuen. Meistä jokainen viestii avainsanoilla päivittäin. Tilanne ja kulttuurin tavat määrittelevät sen, haluammeko käyttää pitkää ja tarkkaa ilmaisua vai lyhyttä ja nopeaa.

Esimerkki puhekielestä
Vanhempi ilmoittaa lapsille, että ruoka on valmista. Keittiöstä kuuluu "syömään!". Suomalaisessa kulttuurissa harva vanhempi sanoisi tässä tilanteessa: "Tulisitteko ystävällisesti syömään, ruoka on valmista!"

Äidinkielen opetuksessa puolestaan painotetaan eri asioita kuin arkikommunikaatiossa. Äidinkielen opetus tähtää mahdollisimman tarkkaan ilmaisuun puhutussa ja kirjoitetussa kielessä, jolloin kieliopilliset asiat kuten lauseenjäsenten keskinäiset suhteet sekä sanajärjestys korostuvat.

Kommunikoinnin apuvälineen käyttäjän sekä keskustelukumppanin on hyvä tunnistaa, milloin tarvitaan nopeaa ja tehokasta arkiviestintää (puhekieltä) ja milloin harjoitellaan kieliopillisesti tarkkoja ilmaisuja.

Asiantuntijana puheterapeutti Kaisa Laine, Kehitysvammaliiton Tikoteekki