Eleilmaisu ja olemuskieli viestinnässä

kaksi miestä virnistävät toisilleen

Yhdessä olemiseen ja kokemiseen ei tarvita sanoja. Kuva: Pekka Elomaa.

Eleet ja kehonkieli ovat luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Osa eleistä ja kehonkielestä on tiedostamatonta ja osa tietoista käyttäytymistä.

Näköaistiin perustuvia eleitä ja tuntoaistiin perustuvaa kosketusta voidaan hyödyntää tarkoituksellisesti myös puhetta korvaavassa kommunikaatiossa.

  • Esittävillä eleillä (pantomiimilla) voi korvata tai havainnollistaa sanallista viestintää.
  • Olemuskielestä voi tulla kommunikointikeino vaikeimmin puhevammaiselle henkilölle.
  • Tuntoaistiin perustuva kosketusviestintä on keino viestiä kuurosokeiden henkilöiden kanssa.

Eleillä voi korvata sanoja

mies haukottelee ja raapii niskaa mies haukottelee ja pitää kättä suunsa edessä nainen haukottelee käsi suun edessä ja silmät kiinni

Eleet voivat olla tahattomia, mutta niitä voidaan myös tarkoituksellisesti liioitella kuten pantomiimissä.

Eleillä voidaan täydentää ja havainnollistaa puhetta. Niillä voidaan kuvailla ja esittää asioita sanattomasti, pantomiimi on siitä hyvä esimerkki.

Eleet ovat useimmille tuttuja, ja niitä on opittu tulkitsemaan eri tilanteissa. Siksi niiden käyttö kommunikaatiossa on luontevaa ja usein nopeampaa kuin sanallinen viestintä.

Eleiden hyödyntämiseen perustuu myös viestintä viittomilla.

Olemuskieli vaikeimmin puhevammaisen henkilön kommunikoinnissa

Ihminen viestii olemuksellaan koko ajan - sekä tietoisesti että tiedostamattaan. Tunnetilat, keholliset tuntemukset, tarve olla yhteydessä sekä reaktiot ympäristön tapahtumiin välittyvät yleensä ihmisen olemuksesta ja toiminnasta, olemuskielestä.

Ilmeitä, eleitä, äänenpainoja ja toimintaa voi käyttää myös tietoisesti itsensä ilmaisemiseen. Joillekin vaikeimmin puhevammaisille ihmisille olemuskieli on ainoa kieli, jolla he ilmaisevat itseään ja jota he myös ymmärtävät parhaiten.

Esimerkiksi osa kehitysvammaisista ihmisistä viestii näiden vuorovaikutuksen varhaisimpien keinojen varassa koko elämänsä ajan. Heihin saa myös parhaiten yhteyden, kun käyttää itsekin olemuskieltä.

Lue lisää olemuskielestä vaikeimmin kehitysvammaisen henkilön kanssa.

Olemuskielestä voi tulla ilmaisukeino myös henkilölle, joka on menettänyt puhekykynsä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön, aivovamman tai pitkälle edenneen muistisairauden seurauksena. Jos kuvat, osoittaminen ja esittävät eleet eivät toimi vuorovaikutuksen välineinä, olemukseen perustuva viestintä korostuu.

Olemuskieliset ilmaisut ovat usein hyvin yksilöllisiä ja hienovaraisia eikä niitä ole aina helppoa tulkita yksiselitteisesti. Läheiset ihmiset oppivat yleensä tulkitsemaan puhevammaisen ihmisen toimintaa ja sanatonta viestintää arjen eri tilanteissa.

On tärkeää, että myös muut kommunikointikumppanit oppivat havaitsemaan ja tulkitsemaan henkilön olemuskielisiä viestejä sekä hyödyntävät olemuskieltä omassa kommunikoinnissaan. Parhaiten tämä onnistuu yhteistyössä läheisten kanssa.

Olemuskielisten ilmaisujen havainnointiin on kehitetty työkaluja. Työkalut sisältävät lomakkeen, johon voi koota kuvaukset eri viestien ilmaisutavoista sekä miten niihin tulisi vastata.

Lue lisää olemuskielisten ilmaisujen havainnointityökaluista.

Kosketusviestintä - sosiaalishaptinen kommunikaatio

Riitta Lahtisen ja Russ Palmerin kehittämä sosiaalishaptinen kommunikaatio perustuu kosketuksen tietoiseen käyttöön viestinnässä. Se on kehitetty alunperin kuurosokeiden kommunikaatioon.

Sosiaalishaptinen kommunikaatio tapahtuu haptiisien eli kosketuksella tuotettavien viestien välityksellä. Viestintä voi tapahtua piirtämällä keholle tai liikkeiden avulla.

Haptiiseilla voidaan viestiä tunnetiloja, kasvojen ilmeitä ja käyttäytymistä sekä kuvailla ympäristöä ja kohteita tai etäisyyksiä ja suuntia. Omat haptiisit on kehitetty myös sosiaalisiin pikaviesteihin.

Sosiaalishaptista kommunikaatiota on kokeiltu myös liikuntavammaisten lasten kanssa (Savolainen 2011). Kokemusten mukaan koskettaminen lisää vuorovaikutuksen laatua ja vahvistaa sosiaalisia suhteita sekä tunteiden tiedostamista ja ilmaisua. Se toimii myös puhetta täydentävien muiden keinojen rinnalla.

Lisätietoa kosketusviestinnästä:

Sosiaalishaptinen kommunikaatio (Suomen Kuurosokeat ry)

Haptiisit ja sosiaaliset pikaviestit (Suomen Kuurosokeat ry)

Tuntoaisitiin perustuvat kommunikaatiomenetelmät (Suomen Kuurosokeat ry)

Haptiisit ja hapteemit: tapaustutkimus kuurosokean henkilön kosketukseen perustuvan kommunikaation kehityksestä (Helsingin yliopisto, Riitta Lahtisen väitöskirja)

Riitta Lahtisen verkkosivut

Savolainen, I. (2011). Kosketus tuo laatua kommunikointiin. Kirjassa Huuhtanen, K. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto, Helsinki.

Tietosuojaseloste