Esineet kommunikoinnissa

muovisia eläinhahmoja: kirahvi, hevonen ja leijona

Kommunikoinnissa käytettävät esineet voivat olla myös pienoismalleja.

Esineitä käytetään kommunikoinnissa lähinnä vaikeasti kehitys- ja aistivammaisten henkilöiden kanssa. Ne ovat konkreettisuudessaan helpommin hahmotettavia merkkejä  kuin kuvat. Esinettä voi katsella ja tunnustella, sen pintaa voi haistaa tai jopa maistaa.

Lisätietoa aisteista ja vuorovaikutuksesta

Esineiden merkitykset opitaan niiden käyttöyhteyksissä. Kun lusikalla ja haarukalla syödään, ne yhdistyvät syömiseen. Siksi niiden merkityksiä ei välttämättä tarvitse erikseen opetella. Sen sijaan esineiden käyttöä viestimisen välineenä täytyy harjoitella samaan tapaan kuin muitakin puhetta korvaavia ilmaisuja.

Esineiden lisäksi kosketeltavina merkkeinä käytetään erilaisia materiaaleja sekä muotoja. Esimerkiksi hiekka voi viitata hiekkalaatikkoon tai hiekkalaatikkoleikkiin.

Esinetyypit ja käyttötilanteet

Vicker (1998) on koonnut esimerkkejä kosketeltavien esineiden tyypeistä ja niiden käytöstä kommunikoinnissa.

Todellinen esine (identical or similar real object):

  • Ojennetaan äidille lasi, kun halutaan juotavaa.
  • Käytetään kalenterissa hammasharjaa kertomaan, milloin on aika harjata hampaat.

Todellista vastaava esine (identical or similar imitation object):

  • Käytetään muovihaarukkaa tietyn tehtävän vaiheiden kuvaamisessa tarkoittamaan, että seuraavaksi laitetaan haarukat pöytään.
  • Käytetään kalenterissa muoviomenaa kuvaamaan, että mennään puutarhaan.

Pienoismalli esineestä (miniature object):

  • Käytetään kalenterissa leikkiautoa kertomaan, milloin on aika lähteä kouluun.
  • Ojennetaan isälle pieni muoviankka, kun halutaan tietää, milloin on kylpyaika.

Mielleyhtymiä aiheuttava esine (associative object):

  • Ojennetaan opettajalle dvd-levy, kun halutaan katsoa videoita.

Osa esineestä (partial piece of object or set):

  • Ojennetaan opettajalle liitu, kun kysytään lupaa hakea hyllystä liitupaketti.

Ryhmää edustava esine (generic object that represents a class of objects):

  • Ojennetaan opettajalle kortille kiinnitetty keksi, kun pyydetään keksejä (tai ruokaa). Opettaja tarkentaa pyyntöä osoittamalla vaihtoehtoja ja kysymällä kyllä / ei –kysymyksiä saadakseen selville, millaisia keksejä (tai ruokaa) halutaan.

Abstrakti esine (abstract symbols may represent specific or generic representation):

  • Käytetään kalenterissa froteekankaan palasta kertomaan, että on aika mennä uimaan.
  • Käytetään pienintä muovikartiota tarkoittamaan, että halutaan pitää tauko.

Lähteet

Huuhtanen, K. (2012). Merkit ja merkkijärjestelmät. Kirjassa: Huuhtanen, K. (toim.). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät Suomessa vuosituhannen taitteessa, 49-56. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

Vicker, B. (1998). Have You Used Tangible Symbols Lately? The ISAAC Bulletin, 51: 1-3.