Kansainväliset sopimukset

Kuvassa on tumma- ja vaaleaihoisten ihmisten käsiä toistensa päällä.

YK:n ihmisoikeuksien julistus

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on tärkein ihmisoikeusasiakirja. Se hyväksyttiin YK:n yleisistunnossa 10.12.1948.

Ihmisoikeuksien julistus on kaikkien kansainvälisten ihmisoikeuksien perusta ja on saanut lähes kaikkien valtioiden hyväksynnän. Monet kansainväliset sopimukset ja valtioiden perusoikeuslainsäädäntö perustuvat ihmisoikeuksien julistukseen.

Ihmisoikeuksien julistuksessa taataan, että kaikki ihmiset ovat tasavertaisia arvoltaan ja oikeuksiltaan. Asiakirjassa kielletään kaikenlainen syrjintä ihmisten ominaisuuksien, kuten sukupuolen tai rodun vuoksi.

Ihmisoikeuksien julistuksessa määritellään, että jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta (19. artikla).

Ihmisoikeuksien turvaaminen on valtioiden tehtävä. Ihmisoikeussopimukset hyväksyneet valtiot ovat sitoutuneet takaamaan kansalaisilleen sopimuksissa mainitut oikeudet.

Sopimuksen toteutumista valvoo YK:n ihmisoikeuskomitea.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

Koska kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien tunnustaminen YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ei ole johtanut tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumiseen, YK:ssa on laadittu myös erityisiin kysymyksiin liittyviä ihmisoikeusasiakirjoja.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista korostaa vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta muiden kanssa ja kieltää kaikenlaisen syrjinnän vammaisuuden perusteella.

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista koskee valtioita, jotka ovat hyväksyneet sopimuksen. Suomen on sopimuksen mukaan toteutettava erityisiä toimenpiteitä ja mukautuksia, jotta vammaiset ihmiset olisivat yhdenvertaisia muiden kanssa ja jotta heitä ei syrjittäisi.

Sopimuksen mukaan vammaiset henkilöt ovat oikeudellisesti kelpoisia samalla tavalla kuin muutkin. He voivat siis määrätä itse oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Vammaisilla ihmisillä on oikeus sananvapauteen ja oman mielipiteensä ilmaisemiseen käyttämällään viestintäkeinolla. Sananvapauteen sisältyy myös vammaisten henkilöiden oikeus etsiä, saada ja vastaanottaa tietoja ymmärrettävässä muodossa.

Sopimuksessa painotetaan tiedon saavutettavuutta ja taataan vammaisille ihmisille yhdenvertainen pääsy tiedottamiseen, viestintään, sähköisiin palveluihin sekä tieto- ja viestintäteknologiaan.

Sopimuksen mukaan valtioiden tulee helpottaa vammaisten ihmisten käyttämien viittomakielen, pistekirjoituksen, puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän sekä muiden saavutettavien viestintäkeinojen käyttöä.

Lisäksi valtioiden tulee kehottaa ja kannustaa verkossa toimivia palveluntarjoajia ja viestimiä antamaan tietoa ja palveluja vammaisille henkilöille saavutettavassa muodossa.

Vammaisten ihmisoikeussopimuksen toteutumista valvoo YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea (CRPD).

Sopimuksen ja vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista seuraa lisäksi kansallinen ihmisoikeusinstituutio, joka koostuu Ihmisoikeuskeskuksesta, Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta ja Ihmisoikeusvaltuuskunnasta. Ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisena toimii Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuskomitea (VIOK).

Euroopan ihmisoikeussopimus

Myös Euroopassa on laadittu omia ihmisoikeussopimuksia ja vammaisten ihmisten oikeuksia koskevia asiakirjoja.

Useimmat Euroopan maat ovat hyväksyneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sitoutuneet turvaamaan lainsäädännössään ja oikeuskäytännössään sen mukaiset oikeudet.

Euroopan ihmisoikeussopimus takaa jokaisen oikeuden sananvapauteen (10 artikla) ja määrittelee, että sopimuksessa määritellyt oikeudet ja vapaudet kuuluvat kaikille ilman minkäänlaista syrjintää (14 artikla).

Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

Euroopan unionin perusoikeuskirjassa määritellään EU-kansalaisten ja unionin alueella asuvien henkiöiden perusoikeudet. Perusoikeusasiakirjasta tuli oikeudellisesti sitova, kun Lissabonin sopimus astui voimaan vuonna 2009.

Sopimuksessa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu vammaisuuteen (21 artikla).

Sopimuksessa vahvistetaan jokaisen oikeus sananvapauteen. Sananvapaus sisältää mielipiteenvapauden ja vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja. Viranomaiset eivät saa puuttua kenenkään sananvapauteen (11 artikla).

Perusoikeuskirjan 26 artiklassa on säädetty vammaisten henkilöiden sopeutumisesta yhteiskuntaan.

EU tunnustaa vammaisten ihmisten oikeuden päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään, ja kunnioittaa tätä oikeutta.

Sopimuksen toteutumista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.

Lisää aiheesta

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (Ihmisoikeudet.net)

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä (STM)

YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus selkokielellä

YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Me Itse ry:n Tommi Kivimäen kuvittamana

Euroopan ihmisoikeussopimus (Finlex)

Euroopan unionin perusoikeuskirja

Euroopan komission vammaisstrategia (2010-2020)

Tietosuojaseloste