Kerronta avainsanoilla tai lauseenomaisesti

Kuvien avulla kommunikointi ei saavuta samaa kerronnan vapautta ja tarkkuutta kuin puheella, kirjoittaen, blisskielellä tai viittomakielellä kommunikointi. Silti kuvat mahdollistavat ilmaisun, vaikka kielellisissä taidoissa olisi suuriakin puutteita.

Se, kuinka monisanaisesti henkilö viestii kuvien avulla, riippuu hänen kielellisistä ja kognitiivisista taidoistaan (tiedonkäsittelytaidot).

Ilmaisun tuottaminen yksittäisillä avainsanoilla (kuvilla) on yleensä huomattavasti helpompaa ja nopeampaa puhevammaiselle henkilölle, mutta viestien vastaanottajalta se edellyttää enemmän tulkintaa ja tarkentavia kysymyksiä.

Monisanainen (lauseenomainen) kuvakommunikointi tuo tarkkuutta, monipuolisuutta ja itsenäisyyttä ilmaisuun. Se edellyttää kuitenkin kykyä kielelliseen kerrontaan.

Riippumatta siitä, tapahtuuko viestintä avainsanoilla vai monisanaisesti, kuvilla kommunikointi edellyttää aina keskustelukumppanilta taitoa tulkita viesti ilman, että viestin perussisältö muuttuu.

Se edellyttää myös kykyä odottaa ja antaa tilaa verkkaisemmallekin kerronnalle, jotta keskustelu voisi edetä mahdollisimman tasapuolisesti ja vastavuoroisesti.

Keskustelukumppani tulkitsee ilmaisut, mutta ei vaikuta kerronnan sisältöön.

Lisätietoa keskustelukumppanin osuudesta viestinnässä

Ilmaisu yksittäisillä avainsanoilla

näkymä avainsanoilla ilmaisusta kommunikointikansiossa, avainsanat matkustaa, kesä

Avainsanoilla tuotetun viestin "matkustaakesä" tulkinta edellyttää keskustelukumppanilta tarkentavia kysymyksiä kuten "kuka matkustaa?", "minne matkustaa?".

Avainsanoilla ilmaistaan viestistä ne sanat, jotka ovat viestin sisällön kannalta keskeisiä. Avainsana voi viitata tekemiseen (verbi), tekijään (subjekti), aikaan tai paikkaan.

Kun puhevammainen henkilö viestii avainsanoilla, keskustelukumppanin tehtävänä on esittää tarkentavia kysymyksiä. Avainsanoilla tuotetussa viestinnässä tarkentavia kysymyksiä ovat yleensä seuraavat.

  1. Kuka tekee?
  2. Mitä tekee?
  3. Mihin tekeminen liittyy, missä se tapahtuu?
  4. Milloin tekeminen tapahtui?

Suurin osa kuvilla kommunikoivista henkilöistä viestii avainsanoilla ja käyttää niin sanottuja avainsanakansioita.

Avainsanoihin perustuu yleensä myös viestintä tukiviittomilla.

Ilmaisu monisanaisesti tai lauseenomaisesti

näkymä laajasta kommunikointikansiosta

Lausetasoisen viestin sisältö kuvilla: minä – matkustaa – loma – Lappi.

Sana sanalta lauseen tuottaminen kuvilla ja kansion avulla on kertojan kannalta vaativaa. Lauseenomainen kerronta kuvilla edellyttää kielellisiä taitoja kuten sanajärjestyksen ja muiden kieliopillisten taitojen hallintaa.

Kun ilmaisu tapahtuu lausetasoisesti kuvilla, keskustelukumppanin rooli viestinnän onnistumisen kannalta on vähäisempi, erityisesti jos kertoja on tottunut kommunikointikansion käyttäjä. 

Kun henkilö tuottaa monisanaisia ja lauseenomaisia viestejä kuvilla, kumppanin tehtävänä on toistaa osoitettujen kuvien merkitykset ääneen ja sillä tavoin varmistaa viestin ymmärtäminen oikein.

Videossa havainnollistetaan lauseen muodostamista irtokuvilla.

Älä unohda sanatonta viestintää!

Samoin kuin puheessa myös puhetta korvaavassa kommunikoinnissa käytetään sanallisen ilmaisun lisäksi sanatonta viestintää: eleitä, ilmeitä ja toimintaa.

Sanattomat viestit ovat spontaaneja, nopeita ilmaisuja, jotka lisäävät kommunikoinnin sujuvuutta. Siksi niiden käyttöä on syytä korostaa myös apuvälineen käytön rinnalla.

Esimerkiksi kuulumisista kysyttäessä välittömin vastaus kerrotaan ilmeellä. Sanallinen ilmaisu tuotetaan vasta sen jälkeen.

Apuvälineellä ilmaisu vaatii lähes aina ponnistelua. Jo apuvälineen käytön harjoittelussa kannattaa panostaa nimenomaan sellaisten asioiden kerrontaan, joita ei voi tuottaa sanattomilla ilmaisukeinoilla.

Asiantuntijana puheterapeutti Kaisa Laine Kehitysvammaliiton Tikoteekistä

Lisää aiheesta