Keskustelukumppanin osuus viestinnässä

nuori ja avustaja kommunikoivat kuvallisen kommunikointitaulun avulla

Keskustelukumppanin on tärkeä tietää, että hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa viestinnän sujumiseen riippumatta siitä, millä keinoilla tai apuvälineillä kommunikointi tapahtuu.  

Anna aikaa

Apuvälineen käyttö vaatii ponnistelua, ja viestintä apuvälineellä on aina hitaampaa kuin puhuminen tai elehtiminen.

Huomioi myös sanattomat viestit

Apuvälineeseen rakennettu sanasto on rajallinen, eikä se mahdollista samaa ilmaisun vapautta kuin puhe tai kirjoittaminen. Siksi myös kaikki tilanteeseen liittyvät eleet ja toiminta on huomioitava osaksi viestintää.

Katseen kohde, pään ja kehon liikkeet, eleet ja ilmeet (olemuskieli) ovat osa ihmisen sanatonta viestintää.

Ole tarkka tulkitsemisessa

Puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia viestiä omia ajatuksiaan on tuettava kaikin mahdollisin tavoin.

Keskustelukumppanin on pyrittävä tulkitsemaan apuvälineellä tuotettuja viestejä ja eleilmaisua niin tarkasti kuin mahdollista kunnioittaen puhevammaisen henkilön omaa ajattelua.

Kun henkilö viestii käyttämällä avainsanoja, kumppanin osuus korostuu viestin tulkitsemisessa ja keskustelun eteenpäin viemisessä. Viestin tulkitsemisessa on varottava, ettei viestin tarkoitus tai sisältö muutu.

Sovi toimintatavoista keskustelutilanteessa

Päivittäisten keskustelukumppaneiden kannattaa sopia yhteisistä toimintatavoista keskustelutilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • Miten henkilö ilmaisee, kun hän haluaa keskustelukumppanin apua kerronnan etenemiseksi?
  • Kuka huolehtii, että apuväline kulkee aina mukana?
  • Miten henkilö pyytää apuvälinettä, jos se ei ole esillä?

Asiantuntijana puheterapeutti Kaisa Laine Kehitysvammaliiton Tikoteekistä

Näkökulmia blogissa