Keskustelumatto-menetelmä

 kaksi naista keskustelumaton äärellä, toinen ojentaa toiselle kuvaa

Talking Mats® -menetelmä (keskustelumatto) on kehitetty tukemaan puhe- tai ymmärtämisvaikeuksia omaavien henkilöiden mielipiteenilmaisua.

Talking Mats® -menetelmä on kehitetty ja rekisteröity Skotlannissa Stirlingin yliopistossa.

Menetelmässä havainnollistetaan kuva- tai sanakorteilla asioita, joista mielipidettä kysytään. Keskustelumatto ei ole puhetta korvaava menetelmä vaan apuväline, jota ammattilaiset voivat hyödyntää kartoittaessaan eri-ikäisten puhevammaisten ihmisten mielipiteitä.

Keskustelumatto-menetelmää voidaan hyödyntää myös puhuvien henkilöiden kanssa silloin, kun puhetta on tarve havainnollistaa ja jäsentää visuaalisin keinoin.

Talking Mats® -menetelmän käyttö edellyttää

  • ammattilaisen kouluttautumista menetelmän käyttöön
  • puhe- tai ymmärtämisvaikeuksia omaavan henkilön kykyä oppia ja ymmärtää, miten mielipiteen ilmaisu tällä menetelmällä tapahtuu.

Videoita tilanteista, joissa käytetään keskustelumattomenetelmää kuvilla.

Välineet Talking Mats® -menetelmässä

Talking Mats® -menetelmän käytössä tarvitaan keskustelun aiheeseen liittyvät asiakortit sekä matto, jonka päälle niitä asetellaan. Kortteja on kolmenlaisia: 

  • keskustelun aihekortit
  • mielipiteen kohdetta eli asiaa esittävät kortit 
  • mielipidettä kuvaavat kortit (asteikko). 

Näkymä keskustelumatosta, jossa kuvat asetettu luokkiin hyvä, neutraali, huono

Matolla näkyvissä mielipidettä kuvaava asteikko sekä keskustelun aihe ja aiheeseen liittyvät yksittäiset asiat.

Maton yläreunaan asetetaan mielidettä havainnollistavat kortit kolmiportaiseen asteikkoon:

HYVÄ - EI HYVÄ EIKÄ HUONO tai EI MIELIPIDETTÄ - HUONO

Maton alareunaan asetetaan vastaavasti kortti, joka havainnollistaa koko keskustelun aihepiiriä.

Mielipiteen kartoittamiseksi ammattilainen esittää yksitellen kysymykset asioista, joista mielipide halutaan. Kysymys asetetaan tyyliin "Mitä mieltä olet ...?"  

nainen osoittaa keskustelukumppanille vastausvaihtoehtoja: hyvä, neutraali, huono Haastateltava asettaa kuvan vaihtoehdon hyvä kodalle keskustelumatolla.

Asiaa kuvaava kortti laitetaan mielipidettä kuvaavan kortin kohdalle.

Mielipiteen ilmaisijan valmiudet

Jotta menetelmä toimii luotettavasti, puhe- tai ymmärtämisvaikeuksia omaavan henkilön tulee nähdä ja tunnistaa kuvat sekä niiden merkitykset. Kuvat voivat olla valokuvia tai piirroskuvia. Hänen on myös ymmärrettävä mieluiten kolme tai sitä useampi sana hänelle esitetystä kysymyksestä sekä pystyttävä luotettavasti osoittamaan ja vahvistamaan valintansa mielipideasteikolta. 

Mielipiteen ilmaiseminen tapahtuu asettamalla kuvakortti tai osoittamalla muulla tavoin kortin paikka (katseella tms).

Mieliteen vahvistaminen edellyttää kykyä vastata kyllä ja ei. Kyllä-ei -vastauksia tarvitaan erityisesti keskustelun loppuvaiheessa, jolloin ammattilainen varmistaa, onko mielipiteen ilmaisija tyytyväinen kuvakorttien asetteluun vai haluaako hän muuttaa jotakin.

Menetelmäkoulutus ammattilaisille

Talking Mats® -menetelmäkoulutuksesta Suomessa vastaa Kehitysvammaliiton Tikoteekki.

Tietoa keskustelumattokoulutuksista (Tikoteekki)

Talking Mats® -tutkimus

Menetelmän käyttöä ja käytettävyyttä mielipiteenilmaisun välineenä on tutkittu Skotlannissa Talking Mats -keskuksessa. Tutkimuksia on tehty myös menetelmän soveltamismahdollisuuksista muun muassa kuntoutustavoitteiden asettelussa sekä henkilöiden kanssa, joilla on afasia, dementia ja kehitysvamma. 

Tietoa Talking Mats -tutkimuksista (Talking Mats) (englanninkielinen sivu)

Talking Mats® -tablettisovellukset

Menetelmästä on tuotettu tablettisovellukset sekä iOS- että Android-laitteille.

Tietoa Talking Mats -tablettisovelluksista (Talking Mats) (englanninkielinen sivu)

Lähteet

Talking Mats® (englanninkielinen sivu)

Murphy, J. & Cameron L. (2007). Talking Mats® -keskustelumatto. Väline kommunikoinnin laajentamiseen. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. (Kirjanen sisältyy Tikoteekin järjestämään koulutukseen, ei myynnissä erikseen.)

Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki