Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Keskustelumatto-menetelmä haastattelussa

 kaksi naista keskustelumaton äärellä, toinen ojentaa toiselle kuvaa

Talking Mats® -menetelmä (keskustelumatto) on kehitetty tukemaan mielipiteiden ilmaisemista ja keskusteluun osallistumista.

Talking Mats® -menetelmä on kehitetty ja rekisteröity Skotlannissa Stirlingin yliopistossa.

Menetelmässä havainnollistetaan keskusteltavia asioita kuvilla. Kuvat jäsentävät myös itse keskustelun kulkua. Kuvakorttien sijasta menetelmässä voidaan käyttää myös sanakortteja. Keskustelumatto ei ole puhetta korvaava menetelmä vaan apuväline haastattelutilanteisiin.

Menetelmää voidaan käyttää eri-ikäisten puhevammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Sitä voidaan hyödyntää myös puhuvien henkilöiden kanssa silloin, kun tarvitaan tukea ajatteluun tai muistamiseen. 

Talking Mats® -menetelmän käyttö edellyttää

  • haastattelijan kouluttautumista menetelmän käyttöön
  • haastateltavan kykyä oppia ja ymmärtää, miten hän ilmaisee mielipiteensä käytettävien korttien avulla.

Menetelmää voi hyödyntää esimerkiksi

  • henkilön omaan elämään liittyvien asioiden pohdinnassa
  • henkilön oman päätäntävallan tukemisessa
  • tulevien tapahtumien suunnittelussa
  • tavoitteiden asettelussa ja tulosten arvioinneissa
  • palautteen antamisessa
  • kommunikointipassin suunnittelussa
  • kokouksiin osallistumisessa
  • tutustumistilanteissa
  • ystävyyssuhteiden syventämisessä.

Talking Mats® -keskustelumattoa voidaan käyttää myös erilaisten kyselyjen suorittamisessa. Samalla tavoin kuin luku- ja kirjoitustaitoinen henkilö ilmaisee mielipiteensä rastittamalla vaihtoehdot kirjalliseen lomakkeeseen, puhevammainen henkilö voi kertoa mielipiteensä kuvakorteilla asettamalla ne kuvalliseen asteikkoon matolla.     

Videoita tilanteista, joissa käytetään keskustelumattomenetelmää kuvilla.

Välineet Talking Mats® -menetelmässä

Talking Mats® -keskustelumattomenetelmää käytettäessä tarvitaan aiheeseen liittyvät asiakortit, tyhjiä kortteja asioiden lisäämistä varten sekä matto, jonka päälle niitä asetellaan. Kortteja on kolmenlaisia: 

  • keskustelun aihekortit
  • mielipiteen kohdetta eli asiaa esittävät kortit 
  • mielipidettä kuvaavat kortit (asteikko). 

Näkymä keskustelumatosta, jossa kuvat asetettu luokkiin hyvä, neutraali, huono

Matolla näkyvissä mielipidettä kuvaava asteikko sekä keskustelun aihe ja aiheeseen liittyvät yksittäiset asiat.

Mielipidettä kuvaavat kortit asetellaan esimerkiksi kolmiportaiseen asteikkoon: "hyvä", "ei hyvä eikä huono tai ei mielipidettä asiasta", "huono". Tämä asteikko laitetaan maton yläreunaan. Maton alareunaan asetetaan vastaavasti kortti, joka kuvaa koko keskustelun aihepiiriä. Keskustelun kuluessa asiakortteja käydään läpi yksi kerrallaan ja haastateltava asettaa ne asteikolle mielipiteensä mukaisesti.

nainen osoittaa keskustelukumppanille vastausvaihtoehtoja: hyvä, neutraali, huono Haastateltava asettaa kuvan vaihtoehdon hyvä kodalle keskustelumatolla.

Asiaa kuvaava kortti laitetaan mielipidettä kuvaavan kortin kohdalle.

Haastateltavan henkilön valmiudet

Haastateltavan tulee nähdä ja tunnistaa näkemänsä kuvat ja niiden merkitykset. Kuviksi voidaan valita esimerkiksi valokuvat, piirrokset, PCS-, WLS- tai Pikto-kuvat. Haastateltavan on myös ymmärrettävä vähintään kaksi, mieluiten kolme tai sitä useampi sana esitetystä kysymyksestä sekä pystyttävä luotettavasti osoittamaan ja vahvistamaan vastauksensa. 

Mielipiteen ilmaiseminen tapahtuu asettamalla kuvat matolla olevalle asteikolle tai osoittamalla muulla tavoin kortin paikka (katseella, kädellä tai avustetusti).

Vastausten vahvistaminen edellyttää kykyä vastata kyllä ja ei. Kyllä-ei-vastauksia tarvitaan erityisesti haastattelun loppuvaiheessa, kun varmistetaan onko asiakas tyytyväinen kuvakorttien asetteluun vai haluaako hän muuttaa jotakin.

Menetelmäkoulutus ammattilaisille

Talking Mats® -menetelmä on sovellettavissa hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Sen avulla voidaan edetä laajoista aihepiireistä yhä rajatumpiin aiheisiin sekä tarkentaa mielipiteitä.

Menetelmän käyttöön voi saada koulutusta, joka antaa valmiuksia soveltaa sitä monipuolisesti.

Tietoa keskustelumattokoulutuksista (Tikoteekki)

Talking Mats® -tutkimus

Menetelmän käyttöä ja käytettävyyttä mielipiteenilmaisun välineenä on tutkittu Skotlannissa Talking Mats -keskuksessa. Tutkimuksia on tehty myös menetelmän soveltamismahdollisuuksista muun muassa kuntoutustavoitteiden asettelussa sekä henkilöiden kanssa, joilla on afasia, dementia ja kehitysvamma. 

Tietoa Talking Mats -tutkimuksista (Talking Mats) (englanninkielinen sivu)

Talking Mats® -tablettisovellukset

Menetelmästä on tuotettu tablettisovellukset sekä iOS- että Android-laitteille.

Tietoa Talking Mats -tablettisovelluksista (Talking Mats) (englanninkielinen sivu)

Lähteet

Talking Mats® (englanninkielinen sivu)

Murphy, J. & Cameron L. (2007). Talking Mats® -keskustelumatto. Väline kommunikoinnin laajentamiseen. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. (Kirjanen sisältyy Tikoteekin järjestämään koulutukseen, ei myynnissä erikseen.)

Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki

Anna palautetta tästä sivusta