Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Kielikylpy puhetta korvaavaan kommunikointiin

piirroskuva, jolla havainnollistetaan puheen ja puhetta korvaavan kommunikoinnin oppimista

Jos ihminen kuulee ainoastaan puhetta kanssaihmisiltään, ei oma ilmaisu puhetta korvaavin keinoin (AAC) voi kehittyä. Kielikylpyä tarvitaan ikään katsomatta.

Kielikylvyn perusajatuksena on, että kieli omaksutaan näkemällä, kuulemallla ja käyttämällä sitä arkipäivän tilanteissa. Kielikylpyä on totuttu käyttämään vieraan kielen opetuksessa. Myös puhuttu äidinkieli opitaan kielikylvyssä, lapsen ja vanhemman välisessä kanssakäymisessä.

Lapselle ei tarvitse erikseen opettaa, että eläin, jolla on neljä jalkaa ja häntä ja joka maukuu, on kissa. Kissa-sanan oppiminen alkaa tyypillisimmillään tilanteessa, jossa lapsi katsoo ensin kissaa ja osoittaa eläintä aikuiselle. Kun aikuinen katsoo kissaa ja nimeää sen, lapsi yhdistää sanan eläimeen.

Seuraavasssa vaiheessa lapsi alkaa jäljitellä ja matkia aikuisen puhetta. Hän toistelee sanoja aikuisen perässä eri tilanteissa ja vähitellen ne alkavat tulla oikeissa äänneasuissan ilman, että niitä on erikseen opetettu.

Samaan tapaan lapsii omaksuu myös puhetta korvaavan kommunikaation. Se tukee vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin perustaitojen oppimista sekä auttaa ymmärtämään puhuttuja viestejä.

Kielikylpyä tarvitaan myös tilanteissa, kun puhekyky menetetään äkillisesti. Päivittäiset kommunikointikumppanit ovat avainasemassa kielikylvyn toteuttamisessa. Käytännössä heidän tulee käyttää puhetta korvaavia ilmaisuja puheensa rinnalla kaikessa kommunikaatiossaan: esittäessään pyyntöjä, ihmetellessään, kertoessaan asioista, laskiessaan leikkiä jne.

Anna palautetta tästä sivusta