Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Kielikylpy viittomien oppimisessa

Viittomien oppiminen ja viittomilla kommunikointi voivat toteutua ainoastaan viittovassa kieliympäristössä.

Kukaan ei opi viittomaan, jos hänelle ei viitota. Viittovassa kieliympäristössä päivittäisten kommunikointikumppaneiden kotona, päiväkodissa ja koulussa tulisi käyttää viittomia. Kotona vanhempien ja sisarusten sekä päiväkodissa ja koulussa työntekijöiden tulisi käyttää viittomia puheensa rinnalla. Myös ikätoverien olisi hyvä osata viittomia ainakin jonkin verran.

Viisivuotiaan Ellan päiväkodissa käytetään tukiviittomia. Ella on leiponut päiväkodissa porkkanasämpylöitä. Illalla kotona Ella kertoo päivän tapahtumista, mutta äiti ei ymmärrä tarkasti mitä Ella sanoo. Silloin Ella muistaa päiväkodissa oppimansa PORKKANA–viittoman ja asia selviää.

 

Äiti tiedustelee Ellalta, miltä sämpylät maistuivat, mutta Ella ei osaa vastata kysymykseen. Äiti kysyy Ellalta uudelleen "Maistuivatko sämpylät hyviltä vai pahoilta" ja viittoo samalla SÄMPYLÄ HYVÄÄ PAHAA? Nyt Ellan on helppo vastata äidin antaman mallin mukaisella viittomalla HYVÄÄ!

Eleistä tukiviittomiseen

Ennen kuin lapsi oppii kommunikoimaan, hän tarvitsee kokemuksia mukavasta yhdessäolosta sekä tunteen siitä, että hänen kontaktiyrityksiinsä vastataan. Aluksi kontaktiyritykset tapahtuvat esikielellisillä keinoilla kuten ilmeillä ja eleillä. Osoittamista lapsi alkaa käyttää yleensä siinä vaiheessa, kun vartalon hallinta mahdollistaa käsien käytön.

Osoittamisen ja eleiden rinnalla lapsi omaksuu helposti myös esittäviä eleitä kuten viittomia, jos lähi-ihmiset alkavat käyttää niitä puheen rinnalla.

Viittomien oppiminen mahdollistaa lapselle yhä tarkemman ja monipuolisemman ilmaisun, sillä viittomat vastaavat puhutun kielen sanoja. 

Ennen kuin viittomista voi tulla lapselle kommunikoinnin väline, hänellä on oltava kommunikoinnin perusvalmiudet. Näihin valmiuksiin kuuluu kyky olla katsekontaktissa ja hakea kontaktia sekä vastata toisten tekemiin kontaktiyrityksiin.

Valmiuksia voidaan vahvistaa kaikissa lapsen hoito- ja leikkitilanteissa. Kun leikkitilanteet toistuvat usein ja samanlaisina, lapsi oppii niihin liittyvän kanssakäymisen ja ilmaisukeinot.


Anton istuu isänsä sylissä kasvot isään päin. Isä pitää Antonia käsistä ja leikkii tämän kanssa formulakisoja. Leikissä isä ohjaa Antonin käsiä kuten auton rattia, kallistelee ja hyppyyttää tätä, ja toistaa nopeutuvassa tahdissa "formula, formula, formula, kurvi, kurvi, formula..." Kun isä toistaa leikkiä, alkaa Anton jo ensimmäiset sanat kuullessaan nauraa ja ojentaa käsiään auton rattiin.

 

Mitä tutummaksi leikki muuttuu, sitä helpompaa Antonin on pyytää isää leikkiin ottamalla tätä käsistä samalla tavoin kuin leikissä.

Yksittäisistä viittomista tarkempiin ilmaisuihin

Lähi-ihmiset voivat aloittaa tukiviittomien käytön yksittäisillä viittomilla, niin sanotuilla avainsanoilla. Avainsanoilla voi ilmaista asian pääsisällön tai jäsentää käynnissä olevaa toiminnan vaiheita. 

Äiti kertoo lapselle, että lähdetään ulos ja viittoo sanan ULOS.

Lauseen avainsana riippuu asiayhteydestä. Seuraavassa lauseessa avainsana voi olla painotuksesta riippuen mikä tahansa sanoista lukuunottamatta olla-verbiä, jota ei tukiviittomisessa käytetä.

EHKÄ minä olen siellä huomenna viideltä.
Ehkä MINÄ olen siellä huomenna viideltä.
Ehkä minä olen SIELLÄ huomenna viideltä.
Ehkä minä olen siellä HUOMENNA viideltä.
Ehkä minä olen siellä huomenna VIIDELTÄ.

Piirroskuvat viittomista ehkä, huomenna ja viisi.

Viittomat sanoista EHKÄ, HUOMENNA ja VIISI.

Mitä tarkempaa ilmaisua viittomilla halutaan tuottaa, sitä useampia sanoja on esitettävä viittomilla. Silloin tuotetaan peräkkäisiä viittomia samaan tapaan kuin puhutussa kielessä.

Viittomien oppimisen vaiheet

Lähteet

Huuhtanen, K. (2011). Kommunikointi elein ja viittomin. Kirjassa K. Huuhtanen (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa, 27-31. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

Launonen, K. (2011). Viittomien käyttö kielen ja kommunikointitaitojen kehittämisessä. Kirjassa: Huuhtanen, K. (toim.). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa, 32-39. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

Whitmore, A. S., Romsk, M. A. & Sevick. R. A. (2014). Early Augmented Language Intervention for Children with Developmental Delays: Potential Secondary Motor Outcomes. Research article in Augmented and Alternative Communication, 30(3): 200-212.

Anna palautetta tästä sivusta