Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Kirjoittaminen ja piirtäminen

Kirjoittaminen ja piirtäminen ovat keinoja havainnollistaa, täydentää tai korvata puhetta.

Kirjoittaminen korvaa puheen

Kirjoittaminen soveltuu kommunikoinnin välineeksi puheäänen tai ääntöelimistön toimintahäiriöissä, joihin ei liity kielellisiä vaikeuksia. Markkinoilla on useita kirjoittamiseen perustuvia laitteita ja tietokoneohjelmia, jotka toistavat kirjoitetut viestit puheena (englanniksi text-to-speech).

Laitteet, jotka muuttavat kirjoitetut viestit puheeksi

Piirros tai sana vihjeenä

Piirros, sanan alkukirjain tai ensimmäinen tavu riittää usein antamaan vihjeen tilanteessa, jossa sanaa ei pysty tuottamaan puhuen. Sanojen näkeminen kirjoitettuina voi auttaa myös puheen ymmärtämistä samaan tapaan kuin asian havainnollistaminen kuvalla.

pyyhittävä kirjoitusalusta, johon piirretty kuvat mökki, kerrostalo, kuusipuu ja rasti

Nopea piirrosviestintä ja pikapiirros ovat menetelmiä, joilla puhevammaisen henkilön kumppani voi havainnollistaa ja esittää vastausvaihtoehtoja keskustelun kuluessa. 

Piirtämistä voi käyttää myös kuvakommunikoinnissa silloin, kun tarvittava kuva puuttuu. 

Kiistanalainen tuettu kirjoittaminen eli fasilitoitu kommunikointi

Tuetulla kirjoittamisella (engl. facilitated communication, FC) tarkoitetaan viestintäkeinoa, jossa puhevammainen henkilö kirjoittaa viestit toisen henkilön fyysisellä tuella. Tyypillisesti avustaja kannattelee henkilön kättä etusormesta, kämmenestä, kyynär- tai olkavarresta. Fasilitoitua kommunikointia on käytetty yleensä puhetta korvaavana viestintäkeinona kommunikointivaikeuksissa, jotka liittyvät autismiin tai kehitysvammaisuuteen. Tieteellistä tutkimusnäyttöä tekniikan toimivuudesta puhetta korvaavana kommunikointikeinona tai luotettavana ilmaisukeinona ei kuitenkaan ole.

Kirjoittamiseen perustuva kommunikointi edellyttää motorisen tuottamisen lisäksi kielellis-kognitiivisia taitoja kuten taitoa löytää asioita vastaavat sanat sekä tuottaa ne kirjain kirjaimelta. Näin ollen tuettuun kirjoittamiseen katsotaan liittyvän riski, että avustaja tiedostamattaan ohjaa käden liikettä ja siten sanan muodostamista. Sen vuoksi kansainvälinen AAC-alan järjestö ISAAC (engl. Intenational Society for Augmentative and Alternative Communication) ei suosittele tuetun kirjoittamisen tekniikkaa kommunikointikeinona. Samansuuntaisia kannanottoja ovat antaneet myös muut puhevamma-alan merkittävät järjestöt ja viranomaistahot sekä Suomessa että maailmalla.

Lisätietoa ja kannanottoja tuetusta kirjoittamisesta:

ISAACin kannanotot tuetusta kirjoittamisesta (2014)

Saloviita T., Leppänen M., Ojalammi U. (2014). Authorship in Facilitated Communication: An Analysis of 11 Cases. Research article in Augmentative and Alternative Communication, 2014; Early Online: 1–13. © 2014 International Society for Augmentative and Alternative Communication

ISAAC:n FC-kannanotto ei suosittele tuetun kirjoittamisen käyttämistä (Tikonen/Tikoteekki)

Kehitysvammaliitto ei suosittele tuetun kirjoittamisen käyttämistä (Kehitysvammaliitto)

Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n kannanotto tuettuun kirjoittamiseen eli fasilitoituun kommunikointiin (Puheterapeuttiliitto)

Anna palautetta tästä sivusta