Laaja kommunikointikansio

näkymä laajasta kommunikointikansiosta

Punaiset kehykset havainnollistavat sanoja ilmaisussa minä - matkustaa - loma - Lappi. 

Silloin kun kansio on laaja ja dynaaminen, se on suunniteltu erityisesti lausetasoiseen ilmaisuun.

Kansion jokaiselle sivulle on koottu tarvittavat lauseenjäsenet (subjekti, objekti, verbi ja niin edelleen). Laajoista kansioista löytyvät myös kieliopilliset ilmaukset kuten menneet aikamuodot ja omistusmuodot.

Laaja kansio mahdollistaa monipuolisen viestinnän erilaisissa tilanteissa. Sen avulla voi

  • pyytää, kieltää, kysyä
  • tehdä valintoja
  • jutella ja keskustella
  • hankkia tietoa ja kuvitella
  • huijata ja vitsailla.

Lisätietoa laajan kansion rakenteesta

Kenelle laaja kansio soveltuu?

Laaja kommunikointikansio soveltuu puhevammaiselle henkilölle, joka hallitsee vuorovaikutuksen perustaidot ja kuvilla kommunikoinnin idean sekä tarvitsee paljon sanvarastoa. Laaja kansio otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun henkilöllä on tarve ja kyky oppia lausetasoista ilmaisua tai kun hän yhdistelee useampia sanoja ja merkkejä ilmauksissaan.

Laajan kansion käyttö on kognitiivisesti vaativaa. Kansion selaaminen edellyttää työmuistia, tarkkaavuuden ylläpitämistä, sanaston luokittelun ymmärtämistä sekä hyvää näönvaraista hahmottamista.

Kieliopillisen lauseen kokoaminen puolestaan onnistuu vain, jos henkilö hallitsee lauserakenteet ja sanajärjestyksen. Kieliopillisen lauseen kokoaminen kansiosta on aikaa vievää. Lausetasoinen ilmaisu kuvilla ei sovellu useimpiin arjen tilanteisiin, joissa asia pitää saada mahdollisimman nopeasti selvitettyä. Kommunikoinnin mielekkyys rakentuu onnistuneista vuorovaikutuskokemuksista arjen eri tilanteissa.

Kenelle laaja kansio ei sovellu?

Laaja kansio ei todennäköisesti ole ajankohtainen, jos puhevammaisen ihmisen läheiset kuvailevat kommunikointitilanteita seuraavasti:

”Mikko ei jaksa seurata, kun toinen etsii kuvia ja yrittää kertoa jotain omaa asiaa Mikolle kokonaisin lausein kuvista osoittamalla. Kun lause on loppu, Mikko on toisessa huoneessa tekemässä jotain muuta."
 

"Marin on on hyvin vaikea löytää etsimiään asioita kansiosta, vaikka olemme sitä sinnikkäästi opetelleet. Löydetyt kuvat unohtuvat sitä mukaa, kun ne häviävät näkyvistä.” 
 

 ”Anna on passiivinen eikä katso kuvia. Joskus Anna matkii mekaanisesti perässä, kun osoittelen kuvia hänen kansiostaan. Anna osaa puhuakin jonkin verran, mutta puhe ei aina liity asiaan. Tuntuu siltä, että Anna ei oikein ymmärrä, miksi toiselle pitäisi kertoa jotakin. Kontakti on jotenkin kadoksissa".

Osaavat ja myönteiset kanssaihmiset mahdollistavat laajan kansion käytön

Yksilöllinen ja huolella rakennettu kommunikointikansio voi tarjota puhevammaiselle ihmiselle uuden väylän tulla kuulluksi ja näkyväksi tilanteissa, joissa aikaisemmat keinot eivät riittäneet. Kansio ei kuitenkaan yksin riitä: tarvitaan myös aidosti kiinnostunut ja osaava keskustelukumppani.

Laajojen kansioiden rakenteen taustalla on ajatus tyypillisestä kielen kehityksestä ja kielen kehityksen tukemisesta kohti tyypillistä kehitystä silloin, kun kehityksessä on haasteita. Puhumme pienelle lapselle lausetasoisesti, vaikka lapsi ei vielä itse käytä kuin yksittäisiä sanoja omassa ilmaisussaan.

Samalla tavalla meidän tulee osoittaa puheessamme esiintyviä sanoja kansion kuvista, vaikka lapsi ei ilmaisisi itseään kuin yksittäisten kuvien avulla. Jotta lapsen kielelliset taidot voivat kehittyä, täytyy käytössä olevan kommunikointikeinon vastata paitsi nykyisiin tarpeisiin myös mahdollistaa kielellisten ja kommunikointitaitojen kehittyminen.

Jotta lähi-ihmiset osaisivat käyttää kansiota ja voisivat mallittaa sen käyttöä, heidän tulee saada riittävästi ohjausta. Ohjauksessa on tärkeää huomioida lähi-ihmisen aiempi kokemus kansioiden käytöstä: mitä hyötyä ja mitä haasteita he ovat kokeneet kansioiden käytössä. 

Miten laajat kansiot eroavat muista kansioista?

näkymä avainsanakansiosta näkymä laajasta kommunikointikansiosta

Vasemmalla perinteinen avainsanakansio, oikealla laaja kommunikointikansio.

Merkittävin ero laajojen kansioiden ja muiden kansioiden välillä on sanaston rakenteessa ja kielioppimerkkien sisällyttämisessä kansioon.

Laajoissa kansioissa on kategorioita (aihealueita), joista jokainen sisältää sanastoa eri sanaluokista. Näin ne mahdollistavat lausetasoisen ilmaisun yhdeltä aukeamalta.

Esimerkiksi luonto-kategoriassa on alaosio "eläimet". Eläinten (hevonen, kissa, koira, lammas, possu...) lisäksi aukeamalla on sanoja, joita ihmiset yleensä käyttävät keskustellessaan eläimistä. Niitä ovat muun muassa minä, sinä, hän, se, me, olla, silittää, tykätä, ruokkia, karata, taluttaa, harjata, ihana, iso, pieni, kiltti, pelottava, villi.

Yhdeltä eläinmerkkejä sisältävältä laajan kansion sivulta voi esimerkiksi mallittaa ja ilmaista lauseen "Meidän koira on ihana, ja minä tykkään taluttaa sitä" kääntämättä yhtäkään sivua.

Toinen tapa rakentaa kansio on järjestää sanasto sanaluokan tai aiheen mukaan. Esimerkiksi eläinsivuilla on eläinten nimiä, muttei eläimen toimintaan, luonteeseen tai kanssakäymiseen liittyviä sanoja.

Jos aihealueisiin tai sanaluokkiin perustuvan kansion avulla haluaa ilmaista asian lausetasoisesti, kansion sivuja täytyi kääntää useita kertoja.

Esimerkiksi lauseen "Minä tykkään koirista" ilmaiseminen edellytti merkkien hakemista kolmelta eri sivulta.

1. ihmiset-sivuilta lauseen subjekti (minä)
2. verbi-sivuilta lauseen predikaatti (tykätä)
3. eläin-sivuilta lauseen objekti (koira)

Laajoihin kansioihin on koottu myös kielioppimerkkejä, jotka mahdollistavat omistusmuodon, sijamuodon ja konditionaalin (tekisi, olisi jne.) käytön ilmaisussa. Muissa kansioissa näitä merkkejä ei yleensä ole, tai niitä on vain vähän.

Nimensä mukaisesti laajoissa kansioissa on myös hyvin laaja sanavarasto. Se mahdollistaa muita kansioita laajemmat ilmaisumahdollisuudet myös lähi-ihmiselle, joka mallittaa kansion käyttöä.

Mallittamisella tarkoitetaan kumppanin antaa mallia kansion käytöstä. Muillakin kuin laajoilla kansioilla voi ja tulee mallittaa, mutta sanavarasto niissä on suppeampi.

Lisätietoa kielikylvystä puhetta korvaavaan kommunikointiin

Asiantuntija puheterapeutti Kaisa Laine Kehitysvammaliiton Tikoteekistä