Millaiset kuvat?

Kuvien käyttö ilmaisun ja ymmärtämisen välineenä edellyttää, että henkilö

  • tunnistaa kuvan ja
  • ymmärtää, millaista asiaa juuri tällä kuvalla voi ilmaista.

Kuvan ja asiayhteyden vahvistaminen

Piirtäminen vahvistaa ymmärrystä siitä, että kuvalla voidaan viitata todelliseen, olemassa olevaan asiaan. Ensimmäiset kommunikointikuvat voidaan piirtää yhdessä esimerkiksi jäljentämällä esineen ääriviivat paperille. 

Piirretty pallon kuva tarkoittaa esinettä, jonka ääriviivat yhdessä piirrettiin.

Kuvia voidaan piirtää useita kerralla, tai kasvattaa niiden määrää vähitellen.  

Millaiset kuvat henkilö tunnistaa?

Neljä autokuvaa, joissa jokaisessa on erivärinen tausta.

Kuvan taustavärillä on merkitystä, jos toiminnallinen näkökyky on rajoittunut.

Kommunikointiin soveltuvat ainoastaan sellaiset kuvat, jotka henkilö kykenee luotettavasti tunnistamaan.

Kuvan tunnistaminen edellyttää toiminnallista näkökykyä eli kykyä nähdä, tulkita ja ymmärtää näkemäänsä. Toiminnalliseen näkökykyyn vaikuttavat silmän liikkeiden hallinta ja havaintokentän laajuus, lähinäkö ja kontrastien erottelu sekä kognitiiviset taidot, jotka liittyvät kuvan katsomiseen, tilan hahmottamiseen ja kykyyn kompensoida näkemiseen liittyviä puutteita.

Kommunikointikuvien valinnassa täytyy miettiä seuraavia asioita.  

  • Minkä kokoiset kuvat henkilö näkee?
  • Erottaako hän kuvasta yksityiskohtia vai hahmottaako hän sen kokonaisuutena tai värien perusteella?
  • Hahmottaako hän paremmin värilliset vai mustavalkoiset kuvat vai ääriviivapiirrokset?
  • Tarvitaanko kuvassa vahvoja kontrasteja, esimerkiksi taustaväriä?
  • Pitääkö kuvassa korostaa jotain tiettyä ominaisuutta?
  • Tarvitaanko kuvan katsomisen lisäksi mahdollisuus kuvan tunnustelemiseen?

Tarkemmat ohjeistukset toiminnallisen näön arviointiin on koottu seuraavaan ohjeeseen.

Ohjeita toiminnallisen näön arviointiin kommunikointikuvia valittaessa

Välineitä toiminnallisen näön arviointiin (Tikonen 3/2007, Tikoteekki)

Toiminnallisen näön arviointi (Lea-test)

Erityyliset vai samantyyliset kuvat?

Kaikkien kommunikoinnissa käytettävien kuvien ja graafisten merkkien ei tarvitse olla samantyylisiä tai samasta kuvakokoelmasta lähtöisin, jos siihen ei ole erityistä perustetta. Valokuvia, lehdistä leikattuja kuvia, piirroskuvia ja esimerkiksi tunnusteltavia merkkejä voidaan käyttää rinnakkain. Joissakin tilanteissa kuvatyyppien erilaisuus voi jopa helpottaa niiden muistamista ja valintaa silloin, kun käytössä on laaja kuvasanasto.

valokuva repusta piirroskuva repusta mustavalkoinen piktokuva repusta

Valokuva, piirretty kuvasymboli ja pikto samasta aiheesta.

Jos kuvakommunikoinnissa tähdätään jonkin tietyn merkkijärjestelmän oppimiseen, merkkien yhdenmukaisuus voi olla perusteltua jo heti alussa. 

Mistä kommunikointikuvia voi hankkia?

Konkreettiset ja abstraktit asiat kuvilla

Konkreettisia asioita esittävät kuvasymbolit ja niiden merkitykset on helpompi ymmärtää, oppia ja muistaa. Mitä enemmän kognitiviisia toimintarajoitteita henkilöllä on, sitä konkreettisempia ilmaisujenkin tulee olla. 

Asiat, joita ei voi havaita silmillä, ovat itsessään jo hyvin abstrakteja. Monien ilmiöiden ymmärtäminen edellyttää kykyä käsitteelliseen ajatteluun, joka kehittyy tavanomaisesti vasta kouluiässsä.

Kun abstraktia käsitettä tai ilmiötä kuvataan piirroskuvalla, se perustuu mielikuvaan, joka piirtäjällä on asiasta ollut. Jos kuva vastaa omaa mielikuvaa, se on helppo ymmärtää ja yhdistää asiaan.

Osa abstrakteista kuvista on kuitenkin sopimuksenvaraisia: on sovittu, että tällaisella kuvalla tai kuviolla tarkoitetaan tätä asiaa. Tällöin niiden merkitykset täytyy opetella ja muistaa.

kuvasymboli, jossa tiimalasi kuvasymboli, jossa aurinko ja nuoli vasemmalle kuvasymboli neliöstä, jonka yläpuolella oleva nuoli osoittaa alaspäin

Aikaan liittyviä käsitteitä vasemmalta oikealle: AIKA, EILEN, ENNEN.

 

Kuvat: Papunetin kuvapankki