Mitä on puhevammaisuus?

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia. Heistä noin 30 000 tarvitsee puhetta korvaavia apuvälineitä. Selkokielestä hyötyy noin 500 000 suomalaista.

Puhevammaisella ihmisellä tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei tule arjen kommunikointitilanteissa toimeen puheen avulla. Hänen on vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta. Usein puhevammaan liittyy myös lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia.

On arvioitu, että noin 10 % väestöstä hyötyy selkokielestä puhutun ja kirjoitetun kielen ymmärtämiseksi (Selkokielen tarvearvio 2014).

Video puhevammaisuudesta ja oikeudesta kommunikointiin.

Puhe- ja kommunikaatovaikeus voi liittyä puhe- ja ääntöelimistön toimimattomuuteen tai vaikeuteen tuottaa ja ymmärtää kielellisiä ilmaisuja. Kielelliset vaikeudet heijastuvat puheen lisäksi kykyyn lukea ja kirjoittaa.

Kommunikointia ja ihmisten välistä kanssakäymistä voivat haitata merkittävästi myös aivojen kehitykselliset häiriöt, jotka heijastuvat henkilön kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kyky havaita ympäristöä ja reagoida toisten ihmisten viestintään voi olla rajoittunut.

Eriasteiset kommunikointivaikeudet voivat olla synnynnäisiä ja liittyä esimerkiksi CP-oireyhtymään, kehitysvammaisuuteen, autismin kirjon muotoihin tai lasten kehityksellisiin kielihäiriöihin.

Video Vernestä, jolla on puheen kehityksen viivästymä.

Puhekyky ja kielelliset taidot voi menettää myös äkillisen tai etenevän neurologisen sairauden tai vamman seurauksena. Niitä ovat esimerkiksi aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, MS- ja ALS-tauti sekä dementoivat sairaudet.

Video Marjasta, joka menetti puhekykynsä sairastuttuaan ALSiin.

Lue lisää puhevammaisuuden syistä ja ilmenemismuodoista.

Puhevammaisen henkilön kommunikointi- ja toimintamahdollisuuksia voidaan edistää ratkaisevasti

Oikeus kommunikointiin on ihmisoikeus. 

Näkökulmia

Lääkäri Victoria Webster ei kerro CP-vammastaan potilaalle (Kodin Kuvalehti)