Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Muu viittomakommunikaatio

Viittomakieli on äänetön kieli ja kuurojen ihmisten äidinkieli. Viittomakielellä on oma kielioppinsa, joka eroaa puhutun kielen kieliopista taivutusmuodoiltaan ja sanajärjestykseltään.

Viittomakielen perusviittomia käytetään myös puhutun kielen mukaisessa viittomakommunikaatiossa, esimerkiksi viitotussa puheessa ja tukiviittomisessa.

Tietoa viittomakielestä (Kuurojen Liitto)

Tietoa viittoman rakenteesta

Vinkkipuhe on tapa ilmaista puhutun kielen äänteet käsimuotojen, käden paikan sekä huulion avulla. Vinkkipuhe tukee kykyä erotella puhutun kielen äänteet toisistaan. Vinkkipuheesta hyötyvät erityisesti sisäkorvaistutetta tai kuulokojetta käyttävät lapset puhutun kielen ymmärtämisen ja tuottamisen tukena. Vinkkipuhetta voidaan käyttää myös viittomakielen rinnalla.

Tietoa vinkkipuheesta (Vinkkipuhe)

Viitottu puhe on kommunikaatiomenetelmä, joka tukee huuliolukua (viitotut sanat voi lukea myös viittojan suun liikkeistä). Viitotussa puheessa viittomat tuotetaan perusmuodossa, sanatarkasti ja samanaikaisesti puhutun kielen kanssa. Sanat lausutaan joko ääneen tai tuotetaan äänettömästi huuliolla.

vasemmalla piirroskuva keisarista uusista vaatteissa, oikealla nainen viittoo satua

Keisarin uudet vaatteet -satu kerrotaan viitottuna puheena. 

Viitottua puhetta käyttävät pääasiassa huonokuuloiset tai puheen oppimisen jälkeen kuuroutuneet ihmiset. Siitä voivat hyötyä myös kuulevat ihmiset, joilla on puhevamma.

Viitottu puhe on sanatarkempaa ilmaisua kuin tukiviittominen. Viitotussa puheessa viitotaan jokainen puhuttu sana toisin kuin tukiviittomissa, jossa viitotaan ainoastaan avainsanat. Viitottu puhe sisältää myös kieliopillisia muotoja kuten aikamuodot.

Tietoa viitotusta puheesta (Kuuloliitto)

Sormiaakkosviestintä on huulioluvun tukimenetelmä, jossa käytetään viittomakielen sormiaakkosia. Huulioluvun tueksi jokaisen sanan alkukirjain näytetään sormiaakkosilla. Jos sanan alussa on monta konsonanttia, sormitetaan ne kaikki. Jos sana on vaikeasti huulilta luettava, sormitetaan koko sana.

Sormiaakkosviestinnän pääasiallisia käyttäjiä ovat huonokuuloiset ja aikuisena, puheen oppimisen jälkeen kuuroutunet ihmiset.

Kuva sormiaakkosista.

Suomessa käytössä olevia sormiaakkosia on 29, eli saman verran kuin suomen kielen kirjoituksessa käytettäviä kirjaimia. Kuva: Kuurojen Liitto ry.

Tietoa sormiaakkosviestinnästä (Kuuloliitto)

Anna palautetta tästä sivusta