Puhevammaisuuden syyt ja ilmenemismuodot

Puhe- ja kommunikaatiovaikeudet liittyvät yleensä aivojen ja keskushermoston toimintaa heikentäviin sairauksiin ja vammoihin. Ne voivat olla synnynnäisiä tai kehittyä elämän aikana.

Puhe- ja kommunikaatiovaikeudet voivat liittyä

  • kykyyn olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä
  • kykyyn ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä tuottaa viestejä niiden avulla.

Aivojen kehitykselliset häiriöt vaikuttavat hyvin kokonaisvaltaisesti kommunikaation kehitykseen. Kommunikaation perusta, eli kyky tehdä havaintoja ympäristöstä ja olla kontaktissa toisten ihmisten kanssa, kehittyy lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana, varhaisissa vuorovaikutuskokemuksissa.

Puutteellinen kyky käsitellä aistitietoa ja reagoida siihen tarkoituksenmukaisesti voi haitata merkittävästi vuorovaikutusta, mikä edellyttää erityistä tukea lähi-ihmisiltä.

Lue lisää aiheesta, jos vuorovaikutus ei etene tavalliseen tahtiin.

Jos puhevamma kohtaa myöhemmällä iällä, kommunikoinnin vaikeus liittyy ensisijaisesti puhekyvyn ja/tai kielellisten taitojen menettämiseen. Kyky olla vuorovaikutuksessa toistein ihmisten kanssa sekä kyky sanattomaan viestintään sen sijaan yleensä säilyvät. Jotkut etenevät sairaudet tosin heikentävät myös kykyä havaita ja reagoida ympäristön tapahtumiin ja heijastuvat siten vuorovaikutukseen.

Synnynnäiset eli kehitykselliset puhe- ja kommunikaatiovaikeudet

Aivojen kehitykselliset häiriöt ja vauriot voivat aiheuttaa eriasteisia vaikeuksia kommunikoinnin perustassa, kielen kehityksessä sekä puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä.

Autismin kirjon häiriöt ilmenevät ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kyvyssä viestiä ihmisten kanssa. Autismin kirjon henkilön voi olla vaikea ottaa katsekontaktia ja jakaa asioita sekä tunnetiloja toisen ihmisen kanssa. Autismin kirjon häiriöön voi liittyä myös puheen kehityksen viivästymistä, tai puhe voi jäädä kehittymättä.

Autistismin kirjon henkilön kieli voi olla kaavamaista ja toistavaa, eikä hän välttämättä käytä sitä viestintätarkoituksessa. Usein autismin kirjon lapsi on herkkä ympäristön ärsykkeille kuten valolle, äänille tai kosketukselle. Sen sijaan kiputunne voi olla puutteellinen.
Tietoa autismin kirjon häiriöistä (Autismiliitto)

CP-vammaisuuteen voi liittyä puhemotoriikan vaikeutta sekä kielellistä erityisvaikeutta. Puhekyky saattaa jäädä kehittymättä tai se voi olla ääntämykseltään epäselvää. Tahdonalaisten liikkeiden hallinnan lisäksi CP-vammaan liittyy myös aistien yli- tai aliherkkyyttä sekä vaikeuksia toiminnallisessa näössä kuten näköhahmottamisessa. Ne heijastuvat myös vuorovaikutukseen ja kommunikointiin.
Tietoa CP-vammasta (CP-liiitto)

Kehitysvammaisuus voi vaikuttaa eri tavoin vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoihin.

Puheen kehitys voi viivästyä ja siihen voi liittyä myös kielen kehityksen vaikeuksia, jotka haittaavat puhutun kielen ymmärtämistä. Puheen tuottamisen ongelmat voivat ilmetä myös epäselvänä puheena tai sananlöytämisen vaikeutena.

Laaja-alaisissa aivojen kehityksellisissä häiriöissä vaikutukset kommunikaatioon ovat suuremmat ja ne heijastuvat myös kommunikaation perustaan: kykyyn tehdä ja tulkita havaintoja sekä ottaa kontaktia vuorovaikutuskumppaniin. Tällöin vuorovaikutus tarvitsee erityistä tukea.

Lisätietoa vaikeasta kehitysvammasta ja vuorovaikutuksesta

Tietoa kehitysvammaisuudesta (Kehitysvamma-alan verkkopalvelu Verneri)

Kielellinen erityisvaikeus on perinnöllinen ominaisuus, joka ilmenee puheen ja kielen kehityksen viivästymisenä. Varhain aloitettu kielellistä toimintakykyä tukeva toiminta vähentää kuitenkin merkittävästi sen aiheuttamia haittoja vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen kehittymiseen.

Kielelliseen erityisvaikeuteen voi liittyä neuropsykologisia oireita kuten hahmottamisvaikeutta ja oppimisvaikeuksia. Kouluiässä lapsi oppii usein hitaammin lukemaan ja kirjoittamaan. Oppimisvaikeudet heijastuvat myös vieraisiin kieliin ja matematiikkaan. Jos lapsella on kielellisen erityisvaikeuden lisäksi kuulovamma tai tunne-elämän ongelmia, ne voivat osaltaan lisätä kielihäiriön aiheuttamia haittoja.

Tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta lapsilla ja nuorilla (Aivoliitto)

Valikoiva puhumattomuus (selektiivinen mutismi) on varhaislapsuudessa kehittyvä sosiaalista vuorovaikutusta haittaava ahdistuneisuushäiriö, joka estää lasta puhumasta tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Tyypillisesti lapsi puhuu sujuvasti esimerkiksi kotona, mutta on puhumaton päiväkodissa tai koulussa.

Valikoiva puhumattomuus – haasteena lapsen vaikeneminen (Duodecim)

Kun sanat eivät vain tule – tietoa ja tarinoita selektiivisestä mutismista (Selektiivinen mutismi)

Myöhemmällä iällä menetetty puhekyky ja kielelliset taidot

Myöhemmällä iällä menetetty puhekyky ja kielelliset vaikeudet aiheutuvat yleensä aivokudosta ja keskushermostoa tuhoavasta sairaudesta tai vammasta. Vaurion sijainti ja laajuus vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia puhe- ja kommunikaatiovaikeudet ovat.

Kommunikaatiovaikeus voi ilmetä lievänä sanojen löytämisen tai äänteiden tuottamisen vaikeutena. Vakavaan puhevammaan liittyy yleensä puhekyvyn menetys sekä usein eriasteisia vaikeuksia kielellisten ilmausten tuottamisessa ja ymmärtämisessä. Sen sijaan kyky vuorovaikutukseen ja sanattomat ilmaisukeinot (eleet, ilmeet, osoittaminen) voivat säilyä ennallaan.

Aivoverenkierron häiriöihin liittyvää kielihäiriötä kutsutaan afasiaksi.

Tietoa afasiasta (Aivoliitto)

Tietoa ja kokemuksia aivovaurioista ja niiden kuntoutuksesta (Aivovaurio)

Keskushermoston sairaudet kuten ALS (amytrofinen lateraliskleroosi), MS (multippeli skleroosi) ja Parkinson heikentävät yleensä tahdonalaista lihastoimintaa ja siten puheen sekä äänen tuottoa.

Tietoa ALS-taudista (Lihastautiliitto)

Tietoa MS-taudista (Neuroliitto)

Tietoa Parkinsonin taudista (Parkinson-liitto)

Etenevät muistisairaudet yleistyvät ikääntymisen myötä. Muistisairaus heikentää kielellisten taitojen lisäksi havainto- ja ajattelutoimintoja sekä oman toiminnan ohjausta.

Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen

Tietoa muistisairaudesta (Muistiliitto)

Lisää aiheesta