Tavoitteena sanatarkka tulkkaus

Olen reilu nelikymppinen Satu. Minulla on synnynnäinen CP-vamma, joka ilmenee sekä puhe- että liikuntavammana.

Puhevammani takia puheeni on sen verran epäselvää, että kanssani vähemmän tekemisissä olevat ihmiset eivät ymmärrä, mitä sanon.

Toisinaan esimerkiksi kun jännitän, kenenkään on lähes mahdotonta saada selvää puheestani, sanat eivät tunnu tulevan suustani oikeankuuloisesti.

Olen pienestä pitäen tottunut, että joku, esimerkiksi perheenjäseneni tai koulunkäyntiavustajani, toistaa sanottavani. Näin haluan varmistaa, että hän on ymmärtänyt oikein.

Jos sanomiseni ei ensimmäisellä kerralla mene perille, yritän sanoa saman uudestaan ja uudestaan. Lopulta saatan turvautua kirjoittamiseen, eli teen "näkymättömiä" kirjaimia johonkin alustaan. Kanssaihminen pyrkii tällä tavoin hahmottamaan sanoja ja jopa lauseita. Tosin kirjain kirjaimelta tavaaminen on tietenkin hidasta.

Kone ei korvaa ihmistä

Minun tapauksessani voidaan puhua tulkkauksesta, ei tulkitsemisesta. Siksi voin käyttää puhetulkki-sanaa henkilöstä, joka tulkkaa epäselvän puheeni suoraan yleisesti ymmärrettävään muotoon, siihen mitään lisäämättä tai siitä mitään pois jättämättä.

Tuo määritelmä on tietenkin liian täydellinen, enkä kaikissa tilanteissa voi vaatia täysin sen toteutumista. Tosin itselleni tärkeissä tilanteissa toivon, että puhetulkkini tulkkaa sanatarkasti puheeni.

Minulla on käytössäni Lightwriter-puhelaite, johon voin kirjoittaa tekstiä ja vastapeluri lukee sen. Tätä käytän erityisesti silloin, kun hoidan asioitani itsenäisesti ilman avustaja-puhetulkkiani.

Puhelaitteesta saa tekstin kuulumaan myös äänenä, monotonisena puheena. Ääntä en tykkää käyttää, koska se ei kuulosta inhimilliseltä.

Avustaja puhetulkkina ja erillinen puhevammaisten tulkki

Vammaispalvelulain myötä sain palkata henkilökohtaisen avustajan, jonka tehtäviin on alusta asti kuulunut myös tulkata puhettani.

Kotikuntani maksaa minulle suurempaa tukea, jolla maksan palkan henkilökohtaiselle avustajalleni, koska hän toimii samalla puhetulkkinani – siis palkka muodostuu avustajan peruspalkasta ja niin sanotusta puhetulkkilisästä. Minun tapauksessani ei ole tuntunut hyvältä ratkaisulta, että minulla olisi erikseen henkilökohtainen avustaja ja puhevammaisten tulkki.

Edellä mainitun lisäksi minulla on nyt erillinen tulkkauspalvelupäätös: mikäli osa-aikaisen avustaja-tulkin tuntimäärä ei riitä, voin käyttää tulkkauspalvelutunteja tulkkaustilanteissa.

Lisäksi kun työntekijä vaihtuu, en voi edellyttää, että hän ymmärtäisi heti puhettani, saati osaisi tulkata sitä. Silloin minulla on ollut mahdollisuus käyttää joitakin entisiä avustaja-tulkkejani jossain tärkeässä tilanteessa. Tässä yhteydessä hän toimii puhevammaisten tulkkina, jota nimitystä käytetään nykyisin tällaisesta lain mukaista tulkkauspalvelua antavasta työntekijästä.

Tulkkauspalvelun siirtyessä Kelalle kohdallani muuttuu käytäntö siten, etten voi käyttää tulkkauspalvelussa avustaja-puhetulkkejani.

Vain koulutettu puhevammaisten tulkki, joka on työsuhteessa johonkin palvelutuottajaan, voi antaa tulkkauspalvelua. Koska tarvitsen lähes kaikissa tilanteissa avustajan, käytännössä tärkeissä tilanteissa mukanani on henkilökohtainen avustaja ja puhevammaisten tulkki – siis kaksi erillistä henkilöä. Toisaalta ajattelen, että tällainen "tuplamiehitys" on yhteiskuntamme varojen tuhlaamista. Mutta toisaalta silloin korostuu näiden ammattien eroavaisuus.

Arjessani aion käyttää ainoastaan avustaja-puhetulkkiani, joka saa jatkossakin palkkaansa liittyvän, kunnan maksaman niin sanotun puhetulkkilisän.

Työnteon ja osallistumisen edellytys

Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden lisensiaatti. Pidän luentoja ja opetan mm. ammattietiikkaa puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suorittaville.

Näistä töistäni en selviydy Lightwriterin avulla ilman henkilöä, joka tulkkaa epäselvän puheeni. Tämän ohella luottamustoimeni järjestöissä ja muissa työryhmissä edellyttävät avustaja-tulkkini läsnäoloa.

Läheiseni ovat tietenkin oppineet ymmärtämään puhettani, osa heistä jopa osaa tulkita pikkuisesta tavusta. Puhetulkkini avulla kykenen ilmaisemaan itseäni paremmin vieraiden henkilöiden joukossa, ja saan sanottavani toisten ymmärrettäväksi. Sillä vaikka olenkin sukujuuriltani puhelias savolainen, minuun ei päde sanonta, että savolainen jättää kuulijan vastuulle sanomisensa.

Haluan muiden ymmärtävän minua oikein, ja se onnistuu kohdallani tulkkauspalvelulla. Näin pystyn olemaan tasavertainen kansalainen ja keskustelija yhteiskunnassamme.

Satu Rautiainen, YTL

Näkökulmia

Tietosuojaseloste