Tulkkauspalvelu

Tulkkauspalvelun tavoitteena on, että puhevammainen henkilö tulee kuulluksi ja ymmärretyksi kaikissa tilanteissa ja voi osallistua sekä olla kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa.

Tulkki välittää puhevammaisen henkilön ilmaisut keskustelukumpanille puhekielellä. Lisäksi tulkki mukauttaa keskustelukumppanin ilmaisut puhevammaisen henkilön ymmärtämään muotoon käyttämällä selkokieltä, tukiviittomia tai kuvia puheen rinnalla.

Lue lisää tulkkauspalvelun sisällöstä.

Kenelle?

Oikeus lakisääteiseen tulkkauspalveluun on puhevammaisella henkilöllä, joka pystyy ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla ja jolla on käytössään toimiva kommunikointikeino (esimerkiksi kuvat, viittomat, blisskieli).

Puhevammainen henkilö voi tarvita tulkkausta koulussa, työssä, asioimisessa, yhteiskunnallisessa osallistumisesa tai harrastamisessa ja virkistäytymisessä.

"Tulkkauspalvelun käyttämisellä on mielestäni ennen kaikkea elämänlaatua kohentava vaikutus", kertoo Jere Äppelqvist.

Mistä?

Puhevammaiset henkilöt saavat tulkkauspalvelun yleensä Kelan kautta. Poikkeuksena ovat peruskoulua käyvät lapset ja nuoret, jotka saavat koulunkäyntiin tarvitsemansa tulkkauspalvelun kunnan opetustoimen kautta.

Teemu käytti tulkkauspalvelua esikoulussa.

Peruskoulun jälkeisiin opintoihin tulkkauspalvelun järjestää Kela. Seuraavassa videossa kerrotaan Kelan opiskelutulkkauksesta ja sen hakemisesta.

Sanni-Kaisa Hariselle tulkilla oli tärkeä rooli opiskelun onnistumisessa.

Kelan tulkkauspalvelu

Kelan kustantamaa tulkkauspalvelua voi saada vähintään 180 tuntia vuodessa. Lisätunnit ovat harkinnanvaraisia. Ulkomaanmatkalle tulkkauspalvelua saa yleensä enintään kahdeksi viikoksi.

Tulkkauspalvelun hakeminen Kelasta

Kokemuksia tulkin käytöstä