Viittoman rakenne

Viittomat vastaavat puhutun kielen sanoja. Sanojen tapaan myös viittomat voidaan jakaa pienempiin osiin.

Viittomat rakentuvat käsimuodosta, paikasta, liikkeestä sekä kämmenen tai sormien suunnasta (orientaatiosta).

Käsimuodolla tarkoitetaan sormien asentoa viittoman aikana. Käsimuoto voi olla koko viittoman ajan sama, tai viittoma voi alkaa ja päättyä eri käsimuotoon.

kolme erilaista viittoman käsimuotoa

Esimerkkejä suomalaisten viittomien käsimuodoista.

Viittoman paikka voi olla joko viittojan keholla (koskettaa kehoa) tai viittojan edessä.

Viittoman liikkeellä tarkoitetaan tavallisesti käsien liikettä viittoman aikana, mutta joskus myös vartalon liikettä. Esimerkiksi monissa tekemiseen liittyvissä viittomissa viittoman merkitystä voidaan muuttaa liikettä muuttamalla.

Viittomakuvissa käsien, pään ja vartalon liikettä kuvataan nuolituspiirroksilla. Osa nuolituspiirroksista on ymmärrettäviä sellaisenaan, osassa ne toimivat symboleina, joille on sovittu tietty merkitys.

Viittomakuvien nuolitusten selitykset

Piirroskuva viittomista tavata ja tavata uudelleen

TAVATA-viittoman merkitys muuttuu liikettä muutettaessa. Vasen viittomakuva tarkoittaa usein toistuvaa tapaamista, oikealle kyse on kertaluonteisesta tapaamisesta.

Orientaatiolla tarkoitetaan kämmenen tai sormien suuntaa viittomassa. Jotkut viittomat eroavat toisistaan vain suunnan perusteella.

Piirroskuva viittomista: minä lähetän sinulle ja sinä lähetät minulle

LÄHETÄ-viittoman vastaanottaja muuttuu, kun kämmenen orientaatio ja samalla liikkeen suunta muuttuvat, vasemmalla MINÄ LÄHETÄN SINULLE, oikealla SINÄ LÄHETÄT MINULLE.

Viittomia ei tuoteta vain käsillä

Viittomien tuottamisessa ilmeellä on samantapainen merkitys kuin äänensävyillä puhutussa kielessä. Vaikka kahden viittoman perusosat olisivat samanlaisia, erilaisilla ilmeillä tai suun liikkeillä niiden merkitys on erilainen.

Lähteet

Kuurojen Liitto ry (1998). Suomalaisen viittomakielen perussanakirja. Libris Oy, Helsinki.

Lappi, P. & Malm, A. (2011). Suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Kirjassa: Huuhtanen, K. (toim.). Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa, 40-46. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.

Takkinen, R. (2002). Käsimuotojen salat. Viittomakielisten lasten käsimuotojen omaksuminen 2-7 vuoden iässä. Deaf Studies in Finland. Kuurojen Liitto ry ja Yliopistopaino, Helsinki.

Tietosuojaseloste