Tietoa
puhevammaisuudesta
A A A

Viittomien oppimisen vaiheet

Viittomien oppiminen etenee samaan tapaan kuin minkä tahansa kielen, eli omaksumalla sen toisilta ihmisiltä.

Kun lapselle aletaan opettaa tukiviittomia, lapsen vanhemmat ja lähi-ihmiset ovat tärkeimmässä asemassa. Lasten vanhemmille järjestetään tukiviittomaohjausta ja -opetusta, jossa viittomia opetetaan kunkin perheen sanastotarpeiden mukaan.

Vasta kun lapsen vanhemmat ja muut päivittäiset kommunikointikumppanit käyttävät viittomia puheensa rinnalla, voi lapsi alkaa omaksua niitä keinona ymmärtää ja ilmaista asioita. Viittomien oppiminen etenee samaan tapaan kuin kielen oppiminen. Ilmaisun kieli opitaan käytännön tilanteissa, jotka motivoivat omaan ilmaisuun.

Tyypillistä on, että lähi-ihmisellä on sanavarastossaan enemmän viittomia kuin mitä hän käyttää arjen tilanteissa.

Viittomien aktiivinen käyttö voi helposti unohtua, ellei suunnittele, missä tilanteissa ja mitä viittomia käyttää. Vanhemmat voivat esimerkiksi päättää, että he esittävät valintatilanteissa vaihtoehdot viittomilla. Tai että he viittovat ainakin yhden sanan jokaisesta asiakokonaisuudesta tai lauseesta.

Kielikylpy viittomien omaksumisessa

Viittomien oppiminen etenee vaiheittain

Viittomilla kommunikoinnista voidaan puhua vasta, kun tukiviittomavarasto on laaja, ja niitä käytetään automaattisesti puheen rinnalla.

Lähi-ihmiset oppivat käyttämään viittomia tyypillisesti seuraavien vaiheiden kautta. Vaiheet etenevät suhteessa ilmaisun tarkkuuteen ja sanavaraston laajuuteen sekä siihen, millaisissa tilanteissa niitä käytetään.

1. vaiheessa lähi-ihminen käyttää yksittäisiä viittomia esimerkiksi lapsen toiminnan ohjaukseen tai päiväohjelman jäsentämiseen (strukturointi). Esimerkiksi pukeutumistilanteessa viitotaan sanat ”TAKKI, KENGÄT, PIPO”. Ne voidaan ilmaista myös esittävillä eleillä.

2. vaiheessa lähi-ihminen ilmaisee valintatilanteisiin liittyvät vaihtoehdot viittoen. Esimerkiksi ruokaillessa ”Otatko MAITOA vai VETTÄ?”

3. vaiheessa lähi-ihminen viittoo asiasta ne sanat, joita hän haluaa korostaa (avainsanat). Avainsanoilla ilmaistaan yleensä verbejä ja substantiiveja. Esimerkiksi ”ISI meni tänään töihin AUTOlla. Isi TULEE kohta.

4. vaiheessa lähi-ihminen pyrkii lausetasoiseen viittomiseen eli käytännössä viittoo usein toistuvia fraaseja. Esimerkiksi: ”MITÄ HALUAisit TEHDÄ VIIKONLOPPUna?” Sen lisäksi hän voi käyttää kysymyssanoja kuten KUKA?, MILLAINEN?, MIKSI? sekä adjektiiveja kuten HAUSKA, TYLSÄ, VANHA, UUSI.

5. vaiheessa lähi-ihmisellä on kyky viittoa lauseesta lähes kaikki sanat, ja viittominen on automaattista. Tässä vaiheessa viittominen lähenee viitottua puhetta.

Asiantuntijana puheterapeutti Kaisa Laine ja AAC-ohjaaja Virpi Yiannakou, Kehitysvammaliiton Tikoteekki

Anna palautetta tästä sivusta