Papunet
A A A

Vuorovaikutus

Ihmisen elämä ja kokemus omasta elämästä syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten ihmisten kanssa.

Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on meille kaikille tärkeää. Sen kehittyminen alkaa jo syntymästä. Näillä sivuilla tarkastellaan vuorovaikutuksen kehittymistä ja ominaisuuksia seuraavista näkökulmista

  • kaikilla on lupa vuorovaikutukseen
  • varhainen vuorovaikutus ja sen kehittyminen
  • toimiva vuorovaikutus on tasa-arvoista
  • vuorovaikutuksen tukeminen: osaavan kumppanuuden viisi elementtiä
  • aistit vaikuttavat vuorovaikutukseen
  • vuorovaikutuksen havainnointi videon avulla

Lupa vuorovaikutukseen

Ihmisten välistä vuorovaikutusta on verrattu tanssiin. Jokaisella meistä on lupa  ja kyky tanssia sekä kutsua toisiamme erilaisiin askelkuvioihin. Mutta niin tanssissa kuin vuorovaikutuksessakin väärinymmärryksiä tapahtuu. Jokainen tulkitsee asioita myös oman taustansa, kokemustensa ja tilanteiden luomien edellytysten kautta. Taitava tanssija osaa herkästi tunnustella toisen rytmiä ja antaa tilaa tämän omille askelille. Näin toimii myös taitava vuorovaikutuskumppani.

Lisää aiheesta lupa vuorovaikutukseen

Varhainen vuorovaikutus ja sen kehittyminen

Ihmisen vuorovaikutustaitojen kehittyminen alkaa heti syntymästä. Vauvan ja hänen vanhempiensa vuorovaikutuksella on osittain samanlainen, vaistomainen perusta kuin muillakin eläimillä: vauva hakee turvaa ja ravintoa pysyäkseen hengissä, ja vanhemmat vastaavat täyttämällä tämän hoivan tarpeen. 

Lisää aiheesta varhainen vuorovaikutus

Toimiva vuorovaikutus on tasa-arvoista

Vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä, joilla molemmilla on oma merkittävä roolinsa. Tasa-arvoinen vuorovaikutus on mahdollista myös silloin, kun sen osapuolet ovat taitojensa suhteen erilaisia. Monet vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset toimivat vielä aikuisinakin varhaisten vuorovaikutustaitojensa varassa. Lähi-ihmiset voivat omalla toiminnallaan tukea heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja toimia vuorovaikutuksen aktiivisena osapuolena.

Lisää aiheesta toimiva vuorovaikutus

Vuorovaikutuksen tukeminen: osaavan kumppanuuden viisi elementtiä

Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on meille kaikille tärkeää. Useimmiten yhteispeli vuorovaikutustilanteissa sujuu lähes itsestään, ilman että asiaa sen kummemmin tarvitsee miettiä. Vammaisen ihmisen kanssa vuorovaikutus ei ehkä tulekaan itsestään vaan tietyt asiat täytyy tiedostaa ja opetella erikseen. Tikoteekin Oiva-hankkeessa on määritelty viisi perusperiaatetta, jotka ovat tärkeitä kaikessa toimivassa vuorovaikutuksessa riippumatta henkilöistä ja tilanteesta.

Lisää aiheesta vuorovaikutuksen tukeminen ja osaavan kumppanuuden elementit

Vuorovaikutuksen havainnoiminen videon avulla

Vuorovaikutustilanteiden videointi mahdollistaa vuorovaikutuksen tarkastelun eri osapuolien näkökulmasta. Videoita voidaan hyödyntää puhevammaisen ihmisen kommunikoinnin arvioinnissa ja kuntoutuksessa sekä lähi-ihmisten ohjauksessa.

Lisää aiheesta vuorovaikutuksen havainnoiminen

Aistit vaikuttavat vuorovaikutukseen

Monelle vaikeimmin kehitysvammaiselle kumppanillemme maailma ei näyttäydy samanlaisena kuin meille. Aistitoimintojen kehitys ei etene tavalliseen tapaan, aistimuksia ei synny tai aisteista välittynyttä tietoa voi olla vaikea ymmärtää ja kokea merkitykselliseksi. Myös tarkkaavaisuus ja vireystila vaikuttavat aistien ja niistä välittyvien aistimusten syntymiseen.

Lisää aiheesta aistit ja vuorovaikutus

Lisää aiheesta näkömonivamma ja vuorovaikutus

Aistikokemuksia ja -elämyksiä multisensorisen toiminnan avulla

Multisensorinen toiminta ja Snoezelen tarkoittavat molemmat menetelmää, jossa eri aistikanavien kautta tulevien miellyttävien aistikokemusten ja -elämysten avulla saavutetaan aktivoivan toiminnan ja rentoutumisen tasapaino. Sen myötä löytyy suotuisa vireystila oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle, itseluottamuksen rakentumiselle, stressin ja paineiden vähentymiselle sekä vuorovaikutukselle.

Lisää aiheesta multisensorinen toiminta

Muisti ja vuorovaikutus

Muistisairaus muuttaa ihmisen kykyä ilmaista itseään ja ymmärtää ympäristönsä viestintää. Tarve olla vuorovaikutuksessa ei kuitenkaan muutu, vaikka puhe vähitellen katoaa. Monia asioita voi ilmaista myös sanattomasti. Hellä katse, huvittunut ilme, lempeä kosketus ja iloinen äänensävy kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Lisää aiheesta muisti ja vuorovaikutus

Anna palautetta tästä sivusta