Papunet-tiimi
A A A

Ohjeita selkoilmaisuun

Kuva: Tanja Räsänen

Kuva: Tanja Räsänen

Viestintäympäristömme muuttuu, sähköisen ja samalla kuvallisen viestinnän merkitys kasvaa entisestään. Myös selkoviestinnän on pystyttävä vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin. Selkomateriaaleihin tarvitaan enemmän kuvia, videoita, animaatioita ja kuvasarjoja. Ja kun uudenlaisia selkosovelluksia tehdään, tarvitaan niiden toteuttamiseen selkeitä ohjeita ja kriteerejä.

Näille sivuille on koottu ohjeita uusille kuvalliselle selkosovelluksille  videoille, animaatioille, verkkokirjoille ja e-kirjoille.

Aiemmat selko-ohjeet

Selkotekstille, selkopuheelle ja selkojulkaisujen ulkoasulle on luotu jo aiemmin ohjeet, joita noudatetaan myös uusissa selkosovelluksissa.

Selkokielen kirjoittamiseen on annettu ohjeita jo pitkään. Nämä ohjeet tulee ottaa huomioon, kun tehdään käsikirjoitusta selkokieliseen videoon, animaatioon, verkkokirjaan tai e-kirjaan. Selkokieliselle puheelle annetut ohjeet tulee vastaavasti ottaa huomioon, kun edellä mainittuihin sovelluksiin tehdään juontoa tai joku puhuu niissä. Myös typografiaan ja taitoon liittyvät selkoperiaatteet soveltuvat monin osin näihin sovelluksiin.

Selkotekstin ja selkopuheen ohjeet sekä typografiaan ja taitoon liittyvät periaatteet löytyvät Selkokeskuksen sivuilta.

Kuvallisiin selkosovelluksiin pätevät erityisesti selkokuviin  valokuviin ja piirroskuviin annetut ohjeet. Ohjeiden yhteydessä korostetaan, että ne soveltuvat ennen kaikkea tietokuviin, taidekuvien osalta ohjeistus on sallivampi.

Selkokuvaohjeita ovat esimerkiksi:

  • Kuvan tulisi olla yhtenevä tekstin kanssa. Jos tekstissä puhutaan esimerkiksi puiden hakkuista, kuva ei saa olla aarniometsästä. On hyvä, että kuva ja teksti ovat loogisesti yhtäpitävät.
  • Erikoisia kuvakulmia kannattaa välttää. Jos kuva on esimerkiksi voimakkaasti suurennettu, asia kannattaa selittää kuvatekstissä.
  • Symbolisia kuvia kannattaa käyttää harkitusti. Katsojat tulkitsevat yleisimmät symbolit luultavasti oikein (esim. sydän rakkauden symbolina), mutta vaikeammissa symbolisissa kuvissa tulkinta voi olla väärä (esim. rikottu nukke perheväkivallan symbolina). On myös hyvä muistaa, että toisesta kulttuurista tuleva katsoja saattaa tulkita symbolikuvaa omaa kulttuuritaustaansa vasten ja ymmärtää sen siksi väärin.
  • Kuvassa kannattaa välttää voimakkaita, turhia yksityiskohtia. Esimerkiksi kuvassa vahingossa näkyvä kahvilakyltti saattaa viedä huomion varsinaisesta asiasta kahvinjuontiin.
  • Myös kuvien suhdetta toisiinsa kannattaa tarkkailla. Jos viereisissä kuvissa on esimerkiksi kettu ja varis, olisi hyvä, jos niiden kokosuhde olisi oikeaa suhdetta vastaava.
  • On syytä tarkkailla myös kuvan tunneviestiä, koska myös tietokuviin sisältyy usein tunteita. Jos kirjoituksen otsikko on esimerkiksi ”Matti Meikäläinen riemastui voitosta”, Matin tulisi olla myös kuvassa riemastuneen näköinen.

Selkokuvaohjeita kehitetään parhaillaan ja ne päivittyvät Selkokeskuksen sivuille.

"Vihdoin hyvät pyöräilysäät!" Selkokuvassa kerrotaan samasta asiasta kuin tekstissä. Myös kuvan tunneviesti on tärkeä. Kuva: Tanja Räsänen

Selkovideot

Selkokuville annetut ohjeet ja lainalaisuudet koskevat myös liikkuvaa kuvaa. Videoissa on kuitenkin mukana enemmän erilaisia elementtejä – mukaan tulevat liike, rytmi, leikkaus, ääni- ja kuvatehosteet, musiikki ja puhe. Nämä kaikki vaikuttavat kuulo- ja näköaistin kautta ja yhdistyvät yhdeksi kokemukseksi. 

Selkovideoihin pätevät pääsääntöisesti samat liikkuvan kuvan elementeille annetut ohjeet kuin muihin videoihin. Selkovideo-ohjeissa keskitytäänkin ymmärrettävyyden kannalta keskeisiin elementteihin, muuten noudatetaan videoiden tuotantoon annettuja yleisiä ohjeita.

Yhteenveto videotuotannon perusteista löytyy esimerkiksi Apogee Oy:n sivuilta.

Ero selkovideon ja tavallisen videon välillä on kuitenkin siinä, että selkovideoissa sisällön tulee olla pelkistetympää. Selkovideoissa kuvakerronnan, puheen, toiminnan ja kameran liikkeiden tulee tapahtua rauhallisella rytmillä.

Selkovideo-ohjeissa on syytä korostaa, että selkovideoissa voi olla myös yllätyksiä, huumoria ja haasteita, ettei niitä koeta tylsiksi. Haastavat kuvat ja otokset on kuitenkin hyvä sijoittaa kokonaisuudessa kohtiin, joissa niiden ymmärtäminen ei ole esteenä tärkeiden asioiden ymmärtämiselle, esimerkiksi videon alkuun tai taitekohtiin. Erityisesti videon alun on syytä olla kiinnostava ja motivoiva.

Puhuva henkilö -videolla tarkoitetaan verkkosivuilla olevaa tekniikkaa, jossa henkilö kertoo videolla sivuilla olevan tekstin. Tekniikka soveltuu selkosivuille, ja erityisesti vaikeiksi tai vähän tylsiksi koettuihin aiheisiin. Selkoilmaisu-hankkeen selkokielisellä sivulla kokeiltiin kyseistä tekniikkaa.

Seuraavassa kohdassa käydään läpi selkovideo-ohjeet kysymysmuotoisen tarkistuslistan kautta. Ohjeet koskevat ensisijaisesti lyhyitä, tietoa jakavia videoita. Jos kyseessä on taiteellinen, tunteisiin vetoava video, ohjeiden antamisessa ja tulkinnassa on oltava varovaisempi ja laaja-alaisempi.

Selkovideon tarkistuslista

Onko käsikirjoituksessa ja toteutuksessa huomioitu ensisijainen kohderyhmä?

Jos video on suunnattu ensisijaisesti aikuiselle katsojalle, tämän tulee näkyä myös videon kerrontatavassa ja tyylissä. Video ei saa olla lapsellinen. Samoin esiintyjien ikää ja ulkonäköä on syytä tarkastella ensisijaisen kohderyhmän tai -ryhmien näkökulmasta.

Onko käsikirjoitus laadittu oikean kokoisesta asiasta?

Selkokielisen videon aiheeksi kannattaa valita asia, joka on riittävän suppea ja rajautuu selvästi omaksi kokonaisuudeksi. Jos aihe on liian laaja, sen käsittely voi jää abstraktiksi. Liian laajassa aiheessa voi myös joutua viittamaan erillisiin tausta-aineistoihin.

Onko kesto selkoesitykseksi sopiva?

Selkovideon kesto määräytyy aiheen mukaan, mutta enimmäiskestoksi suositellaan viittä minuuttia. Jos videosta on tulossa pidempi, kannattaa harkita esimerkiksi sen jakamista osiin. 

Ymmärtämisen näkökulmasta myös hyvin lyhyet videot voivat olla ongelmallisia. Katsoja ei välttämättä ehdi orientoitua tilanteeseen, ja video saattaa mennä ainakin ensimmäisellä katselukerralla ohi.

Onko juontotekstit muokattu selkokielen periaatteiden mukaisesti? 

Videon käsikirjoituksen juontotekstit tulee kirjoittaa selkokielen kirjoitusohjeiden mukaan (www.selkokeskus.fi). 

Onko juontojen toteutuksessa otettu huomioon selkokielen periaatteet? 

Videon juontojen toteutuksessa tulee seurata selkopuheelle annettuja ohjeita (www.selkokeskus.fi).

Onko keskusteluissa ja haastatteluissa otettu huomioon selkokielen periaatteet?

Keskusteluissa ja haastatteluissa puheen rytmin tulee olla rauhallinen. Keskustelijoiden tulisi puhua mahdollisimman ”selkokielisesti” vaikeita ilmauksia karttaen.

Ihmisillä on usein taipumus toistaa jo sanomansa asia toiseen kertaan hiukan toisilla sanoilla. Selkovideossa tämä saattaa turhaan pidentää videon kestoa ja häiritä ymmärtämistä.

Haastattelussa kysymysten väliin on hyvä jättää lyhyt tauko.

On myös tärkeää, että esiintyjien ilmeet ja muu olemus tukevat aiheen oikeaa tulkintaa. Kuvaushetkellä liioittelevat, hauskat ilmeet ja eleet voivat olla mukavia, mutta videolla ne saattavat häiritä viestin perillemenoa.

Kertovatko kuva ja ääni koko ajan samasta asiasta?

Kuvan ja äänen yhdenmukaisuus ja samanaikaisuus on selkovideoissa tärkeää, kuvan ja äänen on kerrottava koko ajan samasta asiasta. Jos videolla esimerkiksi kehotetaan pesemään myös kynsien alustat, kuvassa myös puhdistetaan kynsien alustoja.

Kuvan ja äänen yhdenmukaisuudessa on ero selkovideoiden ja tavallisten videoiden välillä. Tavallisissa videoissa ei välttämättä kerrota sitä samaa, mitä kuvassa näkyy, vaan juonnossa tuodaan kuvaan lisäinformaatiota. Kuva ja juonto voivat olla myös ristiriidassa keskenään ja näin tehostetaan asian mieleen painumista. Selkovideoissa toimitaan päinvastoin, kuva ja ääni kertovat koko ajan samasta asiasta. Selkovideossa kuvien tulisi olla mahdollisimman yksiselitteisiä. On vältettävä sitä, että kuvassa on informaatiota, jota ei mainita juonnossa.

Myös ”kuvituskuvien” käyttö voi häiritä ymmärtämistä. Esimerkiksi uutisissa usein käytetty tapa kuvittaa uutinen satunnaisilla kadulla kävelevillä ihmisillä ei ole selkovideossa toimiva ratkaisu.

Onko kuvakerronnan rytmi rauhallinen, ymmärtämistä tukeva?

Videot voivat sisältää paljon teknisiä tapahtumia eli ne on leikattu lyhyistä otoksista koostuviksi. Tällöin leikkauksen tavoitteena on ylläpitää katsojan mielenkiintoa. Selkovideoissa teknisten tapahtumien määrä on pienempi ja rytmi rauhallisempi kuin vastaavissa tavallisissa videoissa.

Esityksen rytmissä ja leikkaustavassa kannattaa kuitenkin seurata kyseessä olevaa genreä. Eli jos kyseessä on esimerkiksi musiikkivideo, voi olla luontevaa leikata se lyhyistä otoksista koostuvaksi ja kuvakerronnaltaan dynaamiseksi.

Rauhallisuus koskee myös videossa esiintyviä henkilöitä. Liikkeiden tulee olla rauhallisia, mutta kuitenkin luontevia.

Onko henkilöt, paikat ja tilanteet esitelty kunnolla?

Jos videossa esiintyy henkilöitä, heidät kannattaa esitellä rauhallisesti videon alussa tai myöhemmin sopivassa kohdassa.  Jos videolla siirrytään ajassa eteen- tai taaksepäin, siirtymä on syytä toteuttaa selvästi erottuvaksi.

Kaiken kaikkiaan perinteinen kuvakerrontatapa tukee ymmärtämistä, ensin on yleisotos, esimerkiksi yleiskuva kaupungista tai talosta, josta mennään itse toimintaan.

Onko kuvakulmat ja -rajaukset tehty niin, että ne tukevat ymmärrettävyyttä?

Selkovideossa kannattaa välttää erikoisia kuvakulmia ja -rajauksia. Esimerkiksi tapahtuman kuvaaminen ylhäältä katonrajasta tai alhaalta lattianrajasta voi vaikeuttaa videon ymmärtämistä. Kaikki yllmääräinen ja turhaan huomiota kiinnittävä kannattaa rajata pois. Intensiivinen, tiivis rajaus selkeyttää toimintaa. 

Onko kuvauksessa vältetty ylimääräiset, huomiota väärään asiaan kiinnittävät yksityiskohdat?

Kuvasta kannattaa jättää pois kaikki epäoleellinen ja harhaanjohtava informaatio. Jos kuvaan tulee vahingossa ylimääräinen asia, esimerkiksi ohikulkeva ihminen tai eläin, tilanne kannattaa kuvata uudelleen. Myös joku kuvaustilan yksityiskohta, esimerkiksi henkilön taakse osuva tarpeeton esine tai juliste, voi häiritä ymmärtämistä.

Lisäksi asian ”väärää” tekemistä kannattaa välttää. Väärä toimintatapa saattaa painua mieleen oikeaa tapaa syvemmin, ja se saatetaan muistaa myöhemmin oikeana. Väärä tekeminen voidaan näyttää vain aikeena, ei toteutettuna.

Onko videossa vältetty turha tekninen kikkailu?

Videoissa kannattaa käyttää suoria leikkauksia – ristikuvia, zoomauksia, häivytyksiä ynnä muita kannattaa käyttää vain poikkeustapauksissa.

Sen sijaan syväterävyydellä ja taustan häivyttämisellä voidaan korostaa haluttua asiaa.

Teksteissä musta teksti valkoisella pohjalla on usein paras ratkaisu. Testien varjostuksia ja erikoisia teksti- ja taustavärejä kannattaa välttää.

Onko editoinnissa lisätty ymmärrettävyyttä?

Editointivaiheessa videoon voidaan lisätä erilaisia ymmärrettävyyttä lisääviä elementtejä.

Tärkeitä asioita voi korostaa esimerkiksi:

  • teksteillä (esim. avainsanojen toistaminen, asioiden kertaaminen),

  • graafisilla elementeillä (esim. ympäröinnit, nuolet) tai

  • valokuvilla tai piirroksilla (esim. asiat, joita ei näy varsinaisessa kuvassa).

Lisäelementit eivät saa kuitenkaan peittää kuvasta olennaista informaatiota. Lisäelementeille on hyvä varata kuvaan tilaa jo kuvausvaiheessa.

Kuvaustilanteessa on hyvä kuvata riittävästi aineistoa, esimerkiksi lähikuvia aiheeseen liittyvistä esineistä tai julkaisuista. Niitä voidaan tarpeen mukaan lisätä videoon editoinnissa.

Kokonaisuus kannattaa usein jakaa osiin väliteksteillä. Ne selventävät katsojalle, että siirrytään uuteen asiaan, ja antavat katseluun pienen orientoitumishetken. Tekstien pitää olla näkyvissä niin kauan, että ne ehtii lukea läpi rauhallisesti kahteen kertaan. Katsojien joukossa voi olla lukutaidottomia, joten videoiden tekstit on syytä lukea myös ääneen. 

Ymmärrettävyyttä voidaan parantaa myös lisäämällä videoon valokuvia. Esimerkiksi videon lopussa voidaan kerrata tärkeimmät asiat valokuvien, äänen ja tekstien avulla. Liikkumaton kuva antaa tilaa äänen ja sen jälkeen ilmestyvän tekstin ymmärtämiselle. Liikkumaton stillkuva voidaan toteuttaa myös pysäyttämällä video johonkin tiettyyn kohtaan. Toimivampaa kuitenkin on, että kuvataan pysähtynyttä tilannetta normaaliin tapaan, mutta riittävän pitkään.

Videon puheen tekstittämistä kannattaa harkita silloin, jos video on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajille, haastateltavan puheilmaisu on epäselvää tai taustamelu on voimakasta. Toimivinta on, että tekstityksen voi halutessaan laittaa päälle tai pois.

Onko video suunniteltu yhdessä loppukäyttäjien kanssa? Onko videota testattu loppukäyttäjien parissa?

Videon suunnittelu- ja käsikirjoitusvaiheessa on hyvä kuulla loppukäyttäjiä. Myös editoinnin loppuvaiheessa videota tulisi testata kohderyhmän parissa. Jo muutaman ihmisen reaktiot ja kommentit ovat arvokkaita. Myös omaisten, opettajien ja muiden lähihenkilöiden kommentit ovat tärkeitä. Testauksissa tulee usein esiin muutosehdotuksia, joita voidaan toteuttaa vielä videon viimeistelyssä.

Onko esityksen tekninen laatu ymmärrettävyyden näkökulmasta riittävä?

Videon äänen tai kuvan huono laatu vaikeuttaa asian ymmärtämistä. Tästä syystä selkologoa ei tule myöntää videolle, jonka tekninen laatu on huono.

Erityisen tärkeää on äänen laatu. Jos esiintyjät puhuvat, heidän äänensä pitää äänittää riittävän laadukkaasti ja kaiun välttämiseksi riittävän läheltä äänilähdettä, esimerkiksi nappimikrofonilla.

Musiikin käyttöä puheen taustalla on syytä harkita huolella. Joissain tapauksissa musiikki saattaa kuitenkin toimia tunnelman nostattajana. 

Selkovideoiden, kuten muidenkin selkomateriaalien tekemisessä on tärkeää tuntea kohderyhmä. Kuva: Tanja Räsänen

"Näin teet hyvän selkovideon" -videossa käydään läpi keskeiset asiat, jotka tulee ottaa huomioon, kun tehdään selkovideota. Tekninen toteutus: Apogee Oy

"Smoothie-juomat" on esimerkki selkovideosta, jossa noudatetaan selkovideo-ohjeita. Tekninen toteutus: Apogee Oy

Selkoanimaatiot

Selkoanimaatioita koskevat soveltaen samat ohjeet kuin selkovideoita. Myös niiden kohdalla ohjeet koskevat ensisijaisesti tietoa tarjoavia animaatioita.

Joitakin asioita animaatioihin liittyen on kuitenkin syytä korostaa:

  • Animaatioiden piirroksissa tulee hahmottua selvästi se, mistä on kyse. Esimerkiksi koiran tassu voi olla vaikeampi tunnistaa piirrettynä kuin valokuvana ja videokuvana. On siis hyvä lähestyä kohdetta niin, että katsoja hahmottaa, mitä piirroksessa on.
  • Piirrokset voivat olla "värityskirjamaisia" eli piirrokset eivät saa olla liian yksityiskohtaisia.
  • Värien käyttö on suotavaa, mutta huomiota vieviä värejä kannattaa välttää ymmärtämisen kannalta epäoleellisissa kohdissa.
  • Animaatiota voi keventää huumorilla, jos aihe sen sallii, mutta on varottava, ettei hauskaksi yksityiskohdaksi tarkoitettu piirros haittaa ymmärtämistä.

Piirrosvideolla tarkoitetaan animaatiota, jossa kuvat piirtyvät näkyviin asteittain. Selkoversiossa piirrosvideoissa usein näkyvä piirtäjän käsi kannattaa jättää pois. Selkoversiota voi selkeyttää myös sillä, että kuvat ovat osin piirretty valmiiksi.

Animaatioissa on varottava, ettei hauskaksi yksityiskohdaksi tarkoitettu piirros vaikeuta ymmärtämistä. Selkoilmaisu-hankkeessa tuotettiin mm. palvelusuunnitelmasta piirrosvideo, jossa palveluviidakko-sanan kuvittaminen viidakon apinalla ja palmulla huvitti, mutta myös herätti ihmetystä. Tekninen toteutus: Tussitaikurit Oy

Animaatio soveltuu hyvin keinoksi silloin, kun aihetta on vaikea esittää videolla. Selkoilmaisu-hankkeessa tuotettiin mm. koiran kynsien leikkaamisesta animaatio, jossa näytettiin koiran kynnen sisällä olevat hermot. Tekninen toteutus: Mikko Sallinen, Media Brains Oy

Verkkokirjat

Verkkokirjalla tai kuvasarjalla tarkoitetaan esitystä, joka perustuu kuvaan ja sitä tukevaan tekstiin ja ääneen, ja jossa voi edetä omaan tahtiin sivulta toiselle. Verkkokirjoja voi valmistaa Papunetissa olevan Papuri-työkalun lisäksi esimerkiksi PowerPoint- tai taitto-ohjelmalla. 

Verkkokirjojen kuvissa otetaan huomioon selkokuvalle annetut ohjeet. Tekteissä noudatetaan selkokielelle annettuja ohjeita. Juontojen osalta noudatetaan puolestaan ohjeita, joita on annettu selkopuhelle.

Verkkokirjoissa on syytä korostaa erityisesti sitä, että kuvan ja tekstin tulee kertoa aina samasta asiasta.

Yllä olevan kuvan teksti kertoo kirpputoreista, ja kuva on tyypilliseltä kirpputorilta, ei vaatekaupasta. Teksti ja kuva kertovat siis hyvin tarkasti samasta asiasta. Kuva: Shutterstock,"Näin säästät menoissa" -kuvasarja

Yllä olevassa kuvassa ovat mukana kaikki tekstissä mainitut asiat eli kuumaa juomaa, juomapullo ja tölkit. Kuva: Kaisa Kaatra, "Näin vältät vatsataudin" -kuvasarja

Jos kaikkia tekstissä mainittuja asioita on vaikea saada samaan kuvaan, voidaan kuvaan liittää pikkukuvia puuttuvista asioista, kuten yllä olevassa kuvassa. Kuvat: Kaisa Kaatra, Shutterstock, "Näin vältät vatsataudin" -kuvasarja

Selko-e-kirjat

Selko-e-kirjojen osalta ohjeiden antaminen on haastavaa, sillä niiden julkaisemisessa käytetyt tekniikat kehittyvät jatkuvasti. Kun kirjoihin tulee mukaan pelillisiä elementtejä, ohjeiden antaminen muuttuu entistä haastavammaksi. Lisäksi selko-e-kirjojen typografisiin ohjeisiin vaikuttaa valittu tekniikka.  

E-kirjan voi toteuttaa tekniikalla, jossa lukija ei voi vaikuttaa kirjan muotoiluun, lukija ei siis voi muuttaa esimerkiksi kirjainkokoa tai palstan leveyttä (esim. iBook). Tällöin noudatetaan pääsääntöisesti niitä graafisia ohjeita, joita on annettu painettujen selkokirjojen tekemiseen. Kirjan tekstit, kuvat ja mahdolliset videot voidaan sijoittaa tarkkaan halutuille paikoille. Kirja on silloin joko pysty- tai vaakasuuntainen, tai se on taitettava kahteen kertaan.

Selkoilmaisu arjen tukena -hankkeessa julkaistu "Koiran hoitaminen" -kirja on toteutettu iBook-tekniikalla. Kirjan sivut avautuvat vain pystysuuntaan ja näyttävät aina samalta. Teksti ja kuvat: Jenni Sipilä

E-kirjan voi toteuttaa myös tekniikalla, jossa lukija voi muuttaa kirjainkokoa ja palstan levyttä, ja lukea kirjaa pysty- tai vaakasuuntaan (esim. ePub). Tällöin painetuille selkokirjoille annettuja graafisia ohjeita ei pystytä noudattamaan, esimerkiksi pakotetusta rivityksestä on luovuttava. Jos rivitys on pakotettu, näkymä voi muuttua sekavaksi ja vaikealukuiseksi. Kappaleet voidaan kuitenkin erottaa toisistaan. Myös äänen ja kuvien lisääminen ePub-kirjaan voi olla haastavaa ja vaatii julkaisun testaamista erilaisilla laitteilla.

Selkoilmaisu arjen tukena -hankkeessa julkaistu ”Kuolema kirkon varjossa” -kirja on toteutettu ePub-tekniikalla. Yllä olevista kuvista näkyy, miten kirjainkoon muutos vaikuttaa kirjan ulkoasuun. Teksti: Ari Sainio

Anna palautetta tästä sivusta