Kommunikointikeinot

Näillä sivuilla esitellään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC): olemuskieltä, viittomia, blisskieltä sekä esineitten, kuvien ja muiden graafisten merkkien käyttöä kommunikoinnissa. Johdannoksi on koottu tietoa kommunikoinnista ja merkeistä ilmaisemisen välineinä. Sivuilla voit myös katsella esittelyvideoita erilaisten kommunikointikeinojen käytöstä.

Kommunikoinnin kuntoutus -osiossa on esimerkkejä puheterapian toteutuksesta ja yhteisöllisestä kuntoutuksesta. 

Kommunikoinnilla eli viestinnällä tarkoitetaan tietoista vuorovaikutusta, jossa ihmiset ilmaisevat ja vastaanottavat sekä tulkitsevat viestejä: ajatuksia, tietoa, tarpeita ja tunteita. Tyypillisin tapa kommunikoida on käyttää sanallista viestintää: puhua tai kirjoittaa. 

Puheen rinnalla käytämme myös ilmeitä ja eleitä, äänensävyjä ja toimintaa - joko tiedostamattamme tai tarkoituksellisesti. Esimerkiksi konduktööri junassa ilmoittaa sanallisesti, että kahvila on vaunussa kolme ja käyttää elekieltä osoittaessaan kädellä suunnan, jossa vaunu kolme on.  

Silloin kun puhekyky tai kielelliset taidot jäävät osittain tai kokonaan kehittymättä tai ne menetetään, tarvitaan puhuttua kieltä täydentäviä ja korvaavia keinoja viestien välittämiseen. Niitä voidaan tarvita myös viestien ymmärtämisen tueksi. 

Kirjoittaminen on luonteva puhetta korvaava viestintäkeino silloin, kun kielelliset taidot ovat säilyneet vaikka puhuminen ei onnistu. Mutta kommunikoinnin sujuminen ei perustu ainoastaan puhuttuun tai kirjoitettuun kieleen. Ihmisen varhaisin ilmaisukeino on olemuskieli. Se on meillä kaikilla tallella silloinkin, kun kielelliset ilmaisukeinot ovat pääasiallisin keinomme kommunikoida. Puhevammaiselle ihmiselle erilaisten ilmaisukeinojen hallinta ja joustava käyttö on vaikeaa, mutta kommunikointikumppani voi ottaa käyttöönsä olemuskielen sekä harjaantua käyttämään niitä kommunikointikeinoja, jotka puhevammaisen ihmisen kanssa keskustellessa toimivat parhaiten.

Aidosta vuorovaikutukseen perustuvasta kommunikoinnista voidaan puhua vasta silloin, kun molemmat osapuolet ilmaisevat itselleen tärkeitä asioita ja yrittävät ymmärtää toistensa näkökulmaa aiheesta - olipa kommunikoinnissa käytetty keino mikä tahansa.  

Lue sadutuksesta avusteisen viestinnän keinoin: Kerro mulle satu! (Tikonen2/2009) (www.papunet.net/tikoteekki/julkaisut/tikonen-tiedote)

 

 

Sivu päivitetty: 18.12.2009