BLISSKIELI
Blisskieli on kansainvälinen puhetta tukeva ja korvaava kommunikointikeino, jossa sanat korvataan piirrossymboleilla. Blisskielellä keskustellaan yleensä osoittamalla bliss-symboleja esimerkiksi kommunikointitaululta tai valitsemalla haluttu symboli tietokoneeseen asennetulla kommunikointiohjelmalla.
Blisskieli soveltuu erityisesti vaikeasti liikuntavammaisille ihmisille, joiden on mahdoton tuottaa puhetta tai viittomia, ja joilta kirjoittaminen veisi keskustelutilanteessa liikaa aikaa. Sen käyttö vaatii hyvää hahmotuskykyä, muistia ja kielellisiä taitoja. Blisskieltä käyttävät lähinnä ihmiset, joilla on CP-vamma.
Viestien kokoaminen on bliss-symboleilla nopeampaa kuin kirjaimilla, koska jokainen bliss-symboli ilmaisee kokonaisen käsitteen. Esimerkiksi sanassa kynä on neljä kirjainta, mutta se voidaan ilmaista yhdellä ainoalla bliss-symbolilla.
Suomessa bliss-symbolien käyttö aloitettiin 1970-luvun lopulla. Tällä hetkellä maassamme on arviolta noin 100 blisskielen käyttäjää. Blisskieltä opetetaan joissakin suomalaisissa päiväkodeissa ja erityiskouluissa.
Bliss-symbolit
Kaikki bliss-symbolit muodostuvat muutamista geometrisistä peruskuvioista, kaarista ja pisteistä. Bliss-symbolin merkitys riippuu paitsi symbolin muodosta, myös sen koosta ja sijainnista. Käytön helpottamiseksi eri luokkiin kuuluvat symbolit merkitään yleensä erilaisilla taustaväreillä.
Bliss-symbolit voivat olla kuvanomaisia, käsitteellisiä tai sopimuksenvaraisia. Symboleja yhdistelemällä ja apumerkkien avulla blisskielellä voidaan luoda rajattomasti uusia ilmauksia. Perussymboleja käytetään itsenäisinä tai muiden symboleiden osina. Yhdyssymbolit puolestaan rakennetaan kahdesta tai useammasta osasta.
Kunkin bliss-symbolin merkitys on kirjoitettu sen ylä- tai alapuolelle. Keskustelukumppanin on siis tunnettava bliss-symbolit tai osattava lukea, jotta hän voi tulkita blisskielisen viestin. Jos käytössä on kommunikointilaite tai tietokoneen kommunikointiohjelma, merkkien vastineet voidaan myös toistaa puhuttuna.
Lue lisää blisskielen rakenteesta
Blisskielen taustaa
Blisskielen loi matemaatikko Charles Bliss 1940-luvulla. Hänen tavoitteenaan oli maailmanrauhan edistäminen kansainvälisen kielen avulla. Kieli löydettiin uudelleen 1970-luvulla, kun kanadalainen työryhmä etsi viestintäkeinoja liikuntavammaisille lapsille.
Kuten kaikki kielet, myös blisskieli uudistuu. Ympäristön muuttuessa tarvitaan uusia merkkejä. Kansainvälinen blisskomitea Blisssymbolics Communication International (BCI) standardoi uusia bliss-symboleja. Standardoituja symboleja on tällä hetkellä yli 3000. Suomessa standardointiin liittyvistä kysymyksistä vastaa ISAAC Suomi-Finland ry:n blisstoimikunta. Toimikunta järjestää myös blisskielen kursseja eri puolilla Suomea.
Lähde
Huuhtanen, K. (2001). Bliss-symbolikommunikointi - Blisskieli. Kirjassa K. Huuhtanen (toim.) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa vuosituhannen taitteessa, 83-91. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.
Lisätietoa
ISAAC Suomi-Finland ry (www.papunet.net/isaac)
Kirjallisuutta
Bliss, C. (1965). Semantography. A logical writing for an illogical world. Semantography publications, Sydney.
Hehner, B. (toim.) suomenkielinen laitos Karumo, L., Poivaara, A., Vuorinen, M. & Vuoristo, K. (1984). Bliss-symbolikirja. Koulun erityispalvelu ja Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.
Pulli, T., Vuorinen, M. & Vuoristo, K. (1994). Bliss-symbolit suomen kielessä. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki.
Wood, C., Storr, J. & Reich, P. A. (eds.) (1992). Blissymbol reference guide. Blissymbolics Communication International, Toronto Ontario.
