Kuva: Papunetin kuvapankki, Sclera

Itse kun olen ollut kauan eläkkeellä niin olen joutunut miettimään paljon työn käsitettä ja käsityksiä. Paradoksaalisesti olen tehnyt merkittävimmän elämäntyöni tähän asti juuri eläkkeeni ja autistien päivätoiminnan ANSIOSTA. Olen saanut kehittyä ihmisenä ja filosofina ja tieteentekijänä, koska minulla on ollut siihen aikaa ja rahaa (eläke) sekä ympäristö tarkkailla autismia ja kasvaa autistina erilaisissa struktuureissa ja suhteissa (päivätoiminta) sekä kirjoittaa autismista blogeja Papunettiin ja artikkeleita Autismilehteen. Olisi ollut paljon huonompi vaihtoehto minulle tehdä palkkatyötä palkkatyön vuoksi. Jos olisin opiskelujen jälkeen – kun en sijoittunut koulutustani vastaavaan akateemispohjaiseen työhän -  kuntouttavana työtoimintana siivonnut tai lajitellut ruuveja tämän ajan en olisi nyt varmaan kykenevä kasvamaan filosofiksi ja kirjoittamaan kirjaa todellisuuden rakenteesta – projektini amerikkalaisen sosiaalipsykologian tohtorin ja ystäväni Alex Durigin kanssa -  ja mahdollisesti opiskelemaan teologian tutkijaksi (uskonnonfilosofia) – jos saan vaihtoehtoisia suoritustapoja (esseitä tenttien sijaan) neuropsykologisen testin ja lääkärinlausunnon perusteella.

Tulee mieleen niin kotiäidin/-isän työ, lapsen työ (leikki ja opiskelu), omaishoitajan työ, vapaaehtoistyö.

Eli työ ja palkka/toimeentulo ovat kaksi eri asiaa. Parhaimmillaan työstä saa jotain kautta validin korvauksen. Mutta työ on elämän ylläpitoa ja kehittämistä eri muodoissa. Palkka ei määritä sitä mitä työ on. Valitettavasti em. tavat tehdä työtä saavat korvauksen - riittämättömän sellaisen - usein tukien muodossa tai ei lainkaan (vapaaehtoistyö - no siitä saa sosiaalisen korvauksen ja elämän mielekkyyttä korvauksena - mutta rahaa tarvitaan nykymuotoisessa yhteiskunnassamme). Perustoimeentulo tai kansalaispalkka voi olla rakenteellisena systeeminä hyvä ratkaisu tukemaan tämänkaltaista työn ja työllistymisen ajatusta.

No tässä ajatuksia myös autistien ja eri tavoin vammaisten työllistymiseen - mikä yhdistelmä työtä ja toimeentuloa on kullekin ja kussakin elämänvaiheessa tarpeen ja ylipäätään mahdollista yhteiskunnan kehitysvaiheen ja rakenteet huomioonottaen.

Itse asetan työlle muutamia kriteereitä – sen tulee olla sekä ihmistä itseään että yhteisöä ylläpitävää ja kehittävää toimintaa. Työ on tekemistä näiden asioiden puolesta. Fysiikassa työ määritellään voiman kulkemaksi matkaksi. Ihan filosofisena ajatuksenakin näinhän se on ja siltähän työ tuntuu!

Blogiterkuin

Pia