Arkisto 2014

Kirjoittajan Santra kuva

Joulumielellä

Vajaa kaksi viikkoa on enää jouluaattoon: Varmaankin useassa kodissa on uskon ja epäuskon välinen ristiriita, onko sitä Joulupukkia olemassa. Itse olin kenties alle kouluikäinen, kun sanoin: ”Voihan naapurimme käydä, ja oikeaa joulupukkiahan ei ole olemassa.” Viimeinenkin usko meni, kun veljeni alkoi kiertää joulupukkina muualla. Kodissamme sitten lopulta pukkikierroksen jälkeen jaettiin lahjat.

Kirjoittajan Pia kuva

Autismin määritelmästä

Kaikki määritelmät – niin negatiiviset, neutraalit kuin positiivisetkin – ovat edistäneet autismin ymmärrystä. Itse käsitteellisenä ajattelijana tarvitsen määritelmiä ymmärtääkseni asioita ja olen pyrkinyt omia ja muiden autistien kokemuksia ja positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia määritelmiä pohtimalla luomaan oman positiivisen määritelmäni autismista.
4 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Palveluasumisesta

Vuodet vierivät – olen ensi helmikuun lopussa asunut 24 vuotta palvelutalossa. Tietenkin palvelutalo on nykyisin vanhahtava ja oikeastaan vääristävä käsite. En halua käyttää tässä yhteydessä virallista nimeä tästä palveluasumismuodosta, koska mielestäni pitkä litania on vain sanahelinää.
Kirjoittajan Santra kuva

Kommunikoinnista

Tämän kuun alkupuolella vietettiin Puhevammaisten viikkoa: Oli erilaisia tapahtumia, joissa kerrottiin puhevammaisuudesta ja kommunikointimahdollisuuksista. Tuotiin kiitettävästi esille useita puhevammaisia kansalaisia, jotka kertoivat oman tarinansa julkisuuteen.
Kirjoittajan Pia kuva

Struktuurista elämäntapaan

Autistina rakastan struktuureita – haluan struktuurin arkeen, asiointiin, sosiaalisiin tilanteisiin, harrastuksiin, muutoksiin…kaikkeen. Ensin…sitten…sitten…sitten…lopuksi…. Minulla on lähes viisikymppisenä ollut monenlaisia struktuureita…koulun struktuurit, jalkapalloharrastuksen struktuurit, viulunsoiton ja bändissä soittamisen struktuurit, yliopisto-opiskelun struktuurit, työttömyyden struktuurit, päivätoiminnan struktuurit, freelance-kääntämisen struktuurit…, mutta ehkä näitä kaikkia voisi yhdistää se, että aina on ollut kyse jostain elämäntavasta.
Kirjoittajan Santra kuva

Syöttämisestä

Olen maininnut aikaisemmissa blogeissani, että vaikeavammaisuuteni takia en pysty itsenäisesti syömään: Ainoastaan kädessäni pysyviä paloja voin viedä käsilläni itse suuhuni. Siis minut pitää syöttää, ja lähes viidenkymmenen vuoden aikana olen törmännyt monenlaiseen syöttäjään.
2 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Odottamisesta

Jokainen joutuu jossain määrin odottamaan: Esimerkiksi kaupan kassalla jonottaminen on odotusta, ja jotkut pyrkivät sen minimoimaan siten, että menevät mahdollisimman lyhyeen jonoon. Tosin aina lyhin jono ei välttämättä aina ole paras.