Autismi ja roolit

Kun aloin pohtia aihetta "autismi ja roolit", mieleeni tuli ajatus: rooli liittyy ryhmässä olemisen haasteisiin. Itselleni on vuosien kuntoutuksen jälkeen edelleen vaikeaa olla ryhmässä. Autistin perusolotila on minusta se, että autisti on maailmassa "erillään yhdessä", autistin maailmassa kunkin maailmat ovat rinnakkaisia ja ryhmässä taas pitää olla yhdessä ja jakaa maailma muiden kanssa.

Maailman jakamiseen olen kuitenkin löytänyt yhden hyvä keinon: roolit. Muita maailman jakamisen keinoja ovat mm. positiiviset rinnastukset kuten "minulle kissa on yhtä tärkeä kuin sinulle lapsi" ja vertaukset kuten "autistina sosiaalisessa maailmassa oleminen on kuin lumipyryssä kulkemista ja tähän tarvitaan lumiauroja".

Tässä blogissa keskityn kuitenkin kuvaamaan eri rooleja, joiden avulla jaan maailmaa.

Itse olen eritellyt rooleja olevan kolmenlaisia:

  1. Sosiaaliset roolit. Autistien kohdalla sosiaalisuuden vaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan mielestäni usein juuri sosiaalisten roolien vaikeutta. Sosiaalisia rooleja ovat esim. sukulaisuusroolit tai ammatilliset roolit kuten lääkärin rooli, ja toisaalta myös asiakkaan rooli on sosiaalinen rooli. Kyseiset roolit ovat oletusarvoina sosiaalisissa tilanteissa ja tällöin kielen logiikkana on mielen teorian (kyvyn tajuta toisen ajatuksia, aikeita, tunteita jne.) ymmärtäminen, hallitseminen ja käyttäminen. Mielen teoriasta lisää esim. teoksessa: Kerola, Kujanpää, Timonen (2009). Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus.

  2. Roolit ryhmässä/tiimissä/joukkueessa. Jääkiekon yhteydessä puhutaan mielestäni kuvaavasti, että pelaajat pitää roolittaa siten, että kukin pelaa vahvuuksillaan. Sama ajatus sopii minusta kaikkiin ryhmiin ja erityisesti silloin, kun mukana on autisteja. Itse esim. mielelläni otan kannustajan, ideoijan, kuuntelijan tai kommentoijan roolin mieluiten ryhmätilanteessa. Ilman tällaisen roolin ottamista olisin aika hukassa ryhmätilanteessa ja oletan useiden autistien kokevan samaa. Lisää esimerkkejä eri rooleista ryhmässä voi keksiä itse sai etsiä vaikkapa googlettamalla hakusanoilla "roolit ryhmässä".

  3. Toiminnalliset roolit. Itse koen, että jos neurotyypillisten (NT eli neurotyypillinen on autismin kirjon yhteisössä syntynyt termi ja tarkoittaa ei-autistista henkilöä) henkilöiden kieli on mielen teorian logiikka, autistien kieli on toiminnan logiikka. Autisti hakee kaikesta mitä, missä, milloin ja miten asioita tehdään. Autistin toiminnallinen rooli vaikkapa juhlissa voisi olla kuvien ottaminen ja lupa olla "erillään yhdessä" ja käyttää autismikorttia.

Kaikenlaiset roolit ryhmässä ja sosiaalisissa tilanteissa ja tieto, mitä toimintaa kultakin jäseneltä oletetaan, tuo näkökulmaa tilanteeseen ja fokusoi toimintaa. Tämä myös helpottaa sosiaalisia paineita. Sosiaalisista paineista kirjoitan myöhemmin ilmestyvässä blogissa.

Eräs tärkeä rooleihin liittyvät tekijä on roolimallien saatavuus. Roolimalli näyttää, miten tietyt periaatteet ja toiminnot toteutuvat käytännössä. Autisti voi analysoida itse roolimallin asenteita ja toimintatapoja tai tämän voi tehdä esim. kuntoutuksessa autistiohjaaja tehtäväanalyysin avulla autistisia piirteitä kunnioittaen ja mukaan ottaen.

Itselläni on kullanarvoisia roolimalleja: keskitasoinen autistinen ystäväni roolimallina autistina maailmassa olemisesta ja oman autistisen tahdon ja neurotyypillisten tahtojen välisestä luovimisesta arjessa, kanttori roolimallina elävän uskon ja musiikin yhdistämisestä, viuluopeni roolimallina ammattimuusikkona toimimisesta ja lääkärini roolimallina älykkään ihmisen nöyrästä ja ammattitaitoisesta työstä toisten hyväksi. Roolimallini avaavat minulle uusia ulottuvuuksia ihmisenä olemisesta ja opettavat toimimaan edustamiensa arvojen mukaan käytännön elämässä. 

Summa summarum, roolit ovat sosiaaliset elämän kivijalka ja erittäin tärkeitä onnistuneen sosiaalistumisen ja syrjäytymisen estämisen kannoilta. 

Blogiterveisin,

Pia

Kommentit

Kannattaako hakea itselleen as-diagnoosia aikuisena? Olen aina kuvitellut sen olevan jotain muuta ja muutaman vuoden yrittänyt kieltää asian, nyt on helpottunut olo kun tajuan että ongelmani "maailman " kanssa johtunevat autistisista piirteistäni. Kiitos blogista!
Hei,

Yleisesti kai ajatellaan, että jos autismin kirjon piirteet tuottavat ongelmia elämässä, kannattaa hakea diagnoosia.

Itse käyn Autismisäätiön lääkärillä (erikoistunut kehitysvammaisuuteen). Neuromentalin Taina Nieminen on erikoistunut aspergeriuteen.

Diagnoosi voi olla portti kuntoutukseen ja lääkitykseen. Autismin kirjoonhan ei ole lääkettä (paitsi kuntoutus ja struktuurit jne. keinot) mutta oheisoireisiin kuten masennukseen voi lääkitys olla paikallaan.

Kun haetaan diagnoosia, pyydetään asiakkaalta yleensä omaelämänkerrallinen kertomus, johon sisältyy omien autismin kirjon piirteiden pohdinta (ohjeiden avulla) sekä usein erilaisia neuropsykiatrisia tutkimuksia.

Autismiliitosta voi saada tietoa autismin kirjosta, palveluneuvontaa, kirjallisuutta jne.

Tsemppiä diagnoosin hakuun! Toivottavasti se auttaisi sinua elämässäsi!

Ystävällisin terveisin Pia
Kiitos asiantuntevasta neuvosta! Itse olen hakeutunut myöhemmässä aikuis-iässä kehitysvamma-alalle kun siellä on helppo olla kun on muitakin vähän erikoisia tyyppejä ja on myös hienoa työskennellä kun ymmärtää erilaisuutta, kun on itse niin erilainen! Vaikea olla "tavisten" kanssa.. Kiitos sinulle!
Moi Jussi!
Hyvä jos neuvoistani on apua. Ymmärrän hyvin, että haluaa työskennellä kehitysvammaisten kanssa. Itse vietin monta vuotta kuntoutuksessa vahvasti autistien ja heidän ohjaajiensa kanssa. Tässä kuvioissa pärjäsin, muuntasoisessa ympäristössä en viihtynyt.
Nykyään tykkään paljon myös 'taviksista', koska heiltä voi oppia asioita ja elämänhallintaa.

Ystävällisin terveisin Pia

Tässä pari korjausta. Kyse on siis Neuromentalin Taina Nieminen-von Wendtistä. Samoin Autismiliiton virallinen nimi on Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Yst. terv. Pia

Kommentointi on suljettu