Tunteet ovat tärkeä osa mielekkään elämän kokemista. Tunteet eivät ole yleisestikään ottaen helppo asia. Erityisen vaikeita tunteet ovat mm. autistisille henkilöille. Itse olen kovin analyyttinen autisti ja analysointi on minun tapani ottaa asiat haltuun. Seuraavassa analysoin ilmiön "tunteet" eri osatekijöitä.
- Tunteet syntyvät vuorovaikutuksessa. Tunteet eivät ole vain mystinen asia tuolla jossain, vaan syntyvät vuorovaikutuksessa esim. toisten ihmisten tai vaikkapa luonnonilmiön kanssa: kukapa ei olisi kokenut esim. syvää rauhaa kaunista auringonlaskua katsellessa. Autistin kohdalla tunteet syntyvät myös usein vuorovaikutuksessa esineiden kanssa: esim. itse rakastin syvästi leikkilääkärinvälineitä, vaikken niillä leikkinytkään (autistille ominaislaatuiseen tapaan…).
- Tunteita pitää oppia sietämään ja kokemaan. Itselleni autistina tunnetilojen pelkkä sietäminen on usein vaikeaa. On vaikea kestää esim. jonkin mukavan tapahtuman odottamisen tuomaa jännitystilaa.
- Tunteet voivat tarttua. Autistilla minuuden rajat ovat usein häilyvät niin fyysisesti (kehon tunnistaminen) kuin psyykkisesti (missä olen minä ja mistä alkaa toinen ihminen). Niinpä tunteet tarttuvat muilta helposti.
- Tunteiden tunnistaminen, lukeminen ja nimeäminen. Usein kuntoutuksessa keskitytään tunteiden nimeämiseen ja tunteiden tunnistamiseen kasvoilta. Tämä on kuitenkin vain pieni osa tunteita. Toisaalta juuri tunteiden nimeäminen auttaa myös kestämään tunteita sekä jakamaan niitä muiden kanssa. Itse usein päättelen ihmisen tunteet siitä, mitä hänen kertomuksistaan loogisesti seuraa.
- Autistin tunneskaala. On tärkeä selvittää, millä intensiteetillä ja esiintymistiheydellä autisti kokee tunteita. Autisti saattaa tuntea tunteita vuorovaikutuksessa esineiden kanssa ja tämä saattaa olla hänelle merkittävää. Autistin tunteet saattavat myös olla intensiivisiä ihan pienistäkin asioista: uuden kirjan ostaminen saattaa laittaa autistin euforiseen tunnetilaan tai pieni muutos rutiineissa saattaa aiheuttaa suuren raivarin. Tietyt tunteet saattavat esiintyä muita usemmmin.
- Tunteiden kanavoiminen. Aina puhutaan, että on tärkeä puhua tunteista. Me suomalaiset urheiluhulluna kansana kuitenkin tiedämme, että tunteita voi kanavoida esim. katsomalla jääkiekko-ottelua ja hurraamalla tai kannustamalla. Minulle itselleni tunteiden kanavoimisen tapoja ovat esim. kissani kanssa puuhailu, musiikin soittaminen ja kuuntelu. Tai vaikkapa uskonnollisten tunteiden kanavointi käymällä messussa. Ja kenenpä isoäiti tai äiti ei olisi kanavoinut rakkauttaan esim. leipomalla pullaa rakkailleen.
- Tunteiden jakaminen. Tunteita voi jakaa puhumalla tai esim. edellä mainituilla tavoilla toimintaan osallistumisen kautta.
- Tunteet ja empatia. Usein sanotaan, että autistit eivät osaa olla empaattisia esim. mielen teorian puutteiden takia (kyvyn tajuta toisen ajatuksia, aikomuksia, tunteita; ks. esim. Kerola, Kujanpää, Timonen. Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus 2009.). Asiaa voi katsoa myös toisin päin. Usein autistia kohtaan ei osata olla empaattisia koska ei tiedetä tai ei hyväksytä, mitkä asiat autistille ovat tärkeitä ja tunteita herättäviä (esim. esineet tai tietyt rutiinit).
- Tunteiden ja tunneilmaisun kehittyminen. Vahvasti autisti saattaa olla kaksivuotiaan tasolla tunteiden kokemisessa ja niiden ilmaisussa. Vastoinkäymiseen hän saattaa reagoida esim. raivarilla tai masennuksella ja onnelliseen tapahtumaan kokonaisvaltaisesti hihkuen. Tunteita ja tunneilmaisua voidaan kuitenkin kehittää esim. ajattelu- tai toimintatapoja muuttamalla. Näin voidaan kehittää tunneälyä.
Toivottavasti sain välitettyä jotain tunteiden monimutkaisuudesta. Ehkä tämä auttaa meitä kaikkia tunnetaitojen pohtimisessa ja opettelemisessa.
Blogiterveisin,
Pia
Kommentit
Maikku
4. 12. 2012 klo 11:48
Hannukka
4. 12. 2012 klo 14:56
osaat todella kirjoittaa tunteista hyvin ja monipuolisesti. Kun mietin omaa lastani jokaisessa kohdassa, niin löydän jotain samankaltisuutta. Kitos tästä hienosta kirjoituksesta, pohdin sitä vielä ja ehkä jatkan kommentointia myöhemmin. Kirjoituksesi on todella erinomainen! Sait minut hyvälle mielelle!! Olin huonolla tuulella kun kuulin lääkäriltäni toipumiseni kestävän jopa vuosia. Mutta kirjoituksesi sai aikaanpaljo positiivisemman ajatelutavan asiaan, ehkäpä hän on väärässä tai jaksan sitenkin odottaa nuo vuodet? Nyt tuntuu etten millään jaksaisi odottaa. Vaikka joka päivä tapahtuu edistystä ja ilahdun niistä.
Palaillaan asiaan, mietin tunnekirjoitustasi vielä!
Pia
5. 12. 2012 klo 12:57
Kiitos molemmista kommenteista!
Hienoa, että kirjoitukseni saavat ajattelemaan ehkä hieman uusilla tavoilla.
Ystävällisin terveisin Pia
Mertzi
11. 12. 2012 klo 21:17
Pia
12. 12. 2012 klo 13:07
Kyllä se varmaan on usein joku aspekti (esim. kaunis muoto tai liike), joka sen tunnekokemuksen laukaisee. Mutta juuri se on minusta tärkeää, että tämä on ok ja arvokas asia ja tunteet saattavat olla todella intensiivisiä ja rakentaa persoonaa. Ehkä esim. juna tai auto voivat tarjota mahdollisuuksia oppia liikettä, muotoja, värejä jne. ja toisaalta myös ilon lähteen tai jopa rentoutumis/viihtymiskeinoja (juna/auto voi olla autistin telkkari :) ).
Kiva kuulla, että tulit iloiseksi!
Ystävällisin terveisin Pia
Pelle
11. 9. 2013 klo 12:36
http://tunnekartta.blogspot.fi/2013/03/nain-luet-tunnekarttaa.html
Olen kokenut, että tunteiden nimeäminen ja syy-seuraussuhteiden tajuaminen tosiaan helpottaa tunnekuohuja. Yli sadan tunteen tunnekartta toi sellaisenkin oivalluksen, että miellyttävän asian, ihmisen tai esineen läheisyys tuo iloa.
Pia
12. 9. 2013 klo 16:07
Kiitos palautteestasi. Menin heti tutkimaan tunnekarttaa ja se vaikuttaa todella selkeältä ja realistiselta. Pitää ottaa käyttöön!
Ystävällisin terveisin Pia
Kommentointi on suljettu