Tunteet ovat tärkeä osa mielekkään elämän kokemista. Tunteet eivät ole yleisestikään ottaen helppo asia.  Erityisen vaikeita tunteet ovat mm. autistisille henkilöille. Itse olen kovin analyyttinen autisti ja analysointi on minun tapani ottaa asiat haltuun. Seuraavassa analysoin ilmiön "tunteet" eri osatekijöitä.

• Tunteet syntyvät vuorovaikutuksessa. Tunteet eivät ole vain mystinen asia tuolla jossain, vaan syntyvät vuorovaikutuksessa esim. toisten ihmisten tai vaikkapa luonnonilmiön kanssa: kukapa ei olisi kokenut esim. syvää rauhaa kaunista auringonlaskua katsellessa. Autistin kohdalla tunteet syntyvät myös usein vuorovaikutuksessa esineiden kanssa: esim. itse rakastin syvästi leikkilääkärinvälineitä, vaikken niillä leikkinytkään (autistille ominaislaatuiseen tapaan…).
  
  
• Tunteita pitää oppia sietämään ja kokemaan. Itselleni autistina tunnetilojen pelkkä sietäminen on usein vaikeaa. On vaikea kestää esim. jonkin mukavan tapahtuman odottamisen tuomaa jännitystilaa.
  
  
• Tunteet voivat tarttua. Autistilla minuuden rajat ovat usein häilyvät niin fyysisesti (kehon tunnistaminen) kuin psyykkisesti (missä olen minä ja mistä alkaa toinen ihminen). Niinpä tunteet tarttuvat muilta helposti.
  
  
• Tunteiden tunnistaminen, lukeminen ja nimeäminen. Usein kuntoutuksessa keskitytään tunteiden nimeämiseen ja tunteiden tunnistamiseen kasvoilta. Tämä on kuitenkin vain pieni osa tunteita. Toisaalta juuri tunteiden nimeäminen auttaa myös kestämään tunteita sekä jakamaan niitä muiden kanssa. Itse usein päättelen ihmisen tunteet siitä, mitä hänen kertomuksistaan loogisesti seuraa.
  
  
• Autistin tunneskaala. On tärkeä selvittää, millä intensiteetillä ja esiintymistiheydellä autisti kokee tunteita. Autisti saattaa tuntea tunteita vuorovaikutuksessa esineiden kanssa ja tämä saattaa olla hänelle merkittävää. Autistin tunteet saattavat myös olla intensiivisiä ihan pienistäkin asioista: uuden kirjan ostaminen saattaa laittaa autistin euforiseen tunnetilaan tai pieni muutos rutiineissa saattaa aiheuttaa suuren raivarin. Tietyt tunteet saattavat esiintyä muita usemmmin.
  
  
• Tunteiden kanavoiminen. Aina puhutaan, että on tärkeä puhua tunteista. Me suomalaiset urheiluhulluna kansana kuitenkin tiedämme, että tunteita voi kanavoida esim. katsomalla jääkiekko-ottelua ja hurraamalla tai kannustamalla. Minulle itselleni tunteiden kanavoimisen tapoja ovat esim. kissani kanssa puuhailu, musiikin soittaminen ja kuuntelu. Tai vaikkapa uskonnollisten tunteiden kanavointi käymällä messussa. Ja kenenpä isoäiti tai äiti ei olisi kanavoinut rakkauttaan esim. leipomalla pullaa rakkailleen.
  
  
• Tunteiden jakaminen. Tunteita voi jakaa puhumalla tai esim. edellä mainituilla tavoilla toimintaan osallistumisen kautta.
  
  
• Tunteet ja empatia. Usein sanotaan, että autistit eivät osaa olla empaattisia esim. mielen teorian puutteiden takia (kyvyn tajuta toisen ajatuksia, aikomuksia, tunteita; ks. esim. Kerola, Kujanpää, Timonen. Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus 2009.). Asiaa voi katsoa myös toisin päin. Usein autistia kohtaan ei osata olla empaattisia koska ei tiedetä tai ei hyväksytä, mitkä asiat autistille ovat tärkeitä ja tunteita herättäviä (esim. esineet tai tietyt rutiinit).
  
  
• Tunteiden ja tunneilmaisun kehittyminen. Vahvasti autisti saattaa olla kaksivuotiaan tasolla tunteiden kokemisessa ja niiden ilmaisussa. Vastoinkäymiseen hän saattaa reagoida esim. raivarilla tai masennuksella ja onnelliseen tapahtumaan kokonaisvaltaisesti hihkuen. Tunteita ja tunneilmaisua voidaan kuitenkin kehittää esim. ajattelu- tai toimintatapoja muuttamalla. Näin voidaan kehittää tunneälyä.

Toivottavasti sain välitettyä jotain tunteiden monimutkaisuudesta. Ehkä tämä auttaa meitä kaikkia tunnetaitojen pohtimisessa ja opettelemisessa.

Blogiterveisin,

Pia