Autismia on määritelty hyvin eri tavoin aikojen kuluessa…on puhuttu tietyntyyppisestä skitsofreniasta (Bleuler - termin ’autismi’ keksijä), jääkaappiäideistä (Bettelheim), laaja-alaisesta kehityshäiriöstä, neurobiologisesta kehityshäiriöstä (Rimland), neuropsykiatrisesta häiriöstä (nykyään laajalti viljelty käsitys), mielen teorian puutteesta (Baron-Cohen), sosiaalisen vuorovaikutuksen, kommunikaation ja mielikuvituksen vaikeuksista (Wing) ja kontekstisokeudesta (Vermeulen)…yhteistä useille määritelmille ja lähestymistavoille on tietty negatiivisuuden kautta määrittely.

Ei tietenkään sovi unohtaa Kanneria eikä Aspergeria, jotka tutkivat autismin kirjon ilmiöitä objektiivisesti ja määrittelivät autismin kirjon piirteitä ansiokkaasti.

Positiivisesti on autismin määritellyt kuitenkin ainakin Baron-Cohen, joka puhuu äärimmäisistä miehen aivoista autismin kohdalla sekä autisteista systemoijina ja ei-autisteista empatisoijina. Myös Vermeulen on käsitellyt autistista ajattelua positiivisessa hengessä kirjassaan Autistic Thinking – This is the Title. Myös Olga Bogdashina kuvaa kirjoissaan varsinkin autistien aistien toimintaa ja kommunikaatiota niin ikään positiivisessa valossa. Uta Frith ja Francesca Happé puhuvat autistin heikon keskeiskoherenssin kognitiosta.

Kaikki määritelmät – niin negatiiviset, neutraalit kuin positiivisetkin – ovat edistäneet autismin ymmärrystä. Itse käsitteellisenä ajattelijana tarvitsen määritelmiä ymmärtääkseni asioita ja olen pyrkinyt omia ja muiden autistien kokemuksia ja positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia määritelmiä pohtimalla luomaan oman positiivisen määritelmäni autismista:
Autismi on kokemisen ja ajattelun ja tuntemisen suurempaa tarkkuutta ja herkkyyttä ja pyrkimystä luoda, ylläpitää ja muuttaa tietoisuuden tiloja ja tunne- ja loogisia tiloja vuorovaikutukseen, struktuurien, strategioiden, tavoitteiden ja taitojen (oman toiminnan ohjauksen taitot, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, ajattelun taidot, tunnetaidot, toiminnalliset taidot, sosiaaliset taidot jne.) opettamisen avulla.

Esimerkiksi tämänkaltaisella määritelmällä saadaan autismi esiin positiivisessa valossa ja ilmiönä, jonka hallintaan voidaan vaikuttaa erilaisin keinoin.  Autistin kohdalla tärkeää ovat tietoisuuden tilat, neurotyypilliset taas mielellään tukeutuvat sosiaalisiin tarinoihin.

Esimerkiksi harjoitellessani sellonsoittoa pystyn luomaan kunkin soittamani kappaleen tietoisuuden tilan (tietoisuus kappaleen vaatimuksista) sekä kappaleiden tunnetilan (esim. iloinen kappale) ja loogisen tilan (esim. barokkimusiikin tilan). Olen herkkä yksityiskohdille ja musiikin herkkyydelle. Soittamalla ja harjoittelemalla saan nämä aikaan ja pystyn kehittymään täsmällisemmäksi ilmaisussani. Samoin toimii kohdallani kuvataiteen tekeminen – haluan esimerkiksi ilmaista hyvin täsmällisesti ja herkkyydellä tulkinnan tarvetta kommunikaatiossa (ks. kuvituskuva)  tietyssä loogisessa tilassa (kuten esimerkiksi rakkauden ja kunnioituksen tilassa avaruuksia (fyysisiä ja sosiaalisia) tutkien) ja tuottaa tietyn tunnetilan (esim. rauhallisuuden tilan). Aivan samalla periaatteella toimii esimerkiksi struktuurien käyttö – luodaan tietoisuuden tila (esim. tietoisuus ruokailutapahtumasta), toimitaan loogisesti (ensin otetaan ruokaa, sitten mennään omalle paikalle ja sitten syödään rauhallisesti) ja koetaan tiettyjä tapahtumaan liittyviä tunteita, joita hallitaan tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen ja kommunikaation ja sosiaalisten tapojen avulla….unohtamatta toiminnallisia taitoja.  Herkkyydet tulee ottaa huomioon (esim. makuherkkyys) ja toiminnan tulee olla tarkasti suunniteltua.

Minusta autismi on toden totta tiedostamisen asia ja tarkkuus- ja tekniikkalaji!

Positiivista autistista ja ei-autistista – eli neurotyypillistä -  joulunaikaa

toivottaa Pia

Lähteitä

Bleuler (http://www.fcbha.org/Autism.html)
Kanner (http://sfari.org/news-and-opinion/classic-paper-reviews/2007/leo-kanners-1943-paper-on-autism-commentary-by-gerald-fischbach)
Asperger (http://www.asperger-syndrome.me.uk/history.html)
Bettelheim (http://en.wikipedia.org/wiki/Refrigerator_mother_theory)
Rimland (http://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Rimland)
Baron-Cohen (http://www.autismresearchcentre.com/people_Baron-Cohen)
Frith (http://en.wikipedia.org/wiki/Uta_Frith)
Happé (http://en.wikipedia.org/wiki/Francesca_Happ%C3%A9)
Vermeulen (http://www.researchgate.net/profile/Peter_Vermeulen/publications)
Bogdashina (http://www.jkp.com/catalogue/author/1078)

Blogi julkaistaan myös Autismi-lehdessä 4/2014