Autistisesta ajattelusta

Mustavalkoinen kuva kalenterista, kelloista ja oppilaista luokassa.


Olen huomannut, että mihin tahansa ryhmään osallistuminen on minulle haastavaa. Pohdin seuraavassa siihen syitä – ja mahdollisia ratkaisuja.  

1. Mielen teoria vs. ennakointi

Mielen teoria tarkoittaa käsitystä siitä, että toisellakin ihmisellä on aikeita, ajatuksia ja tunteita ja nämä voivat erota omistamme. Ryhmässä nämä eri ajatukset voivat tulla tipoittain ja niitä voi olla vaikea ennakoida. Tosin yhteinen teema keskustelussa voi auttaa autistia ajatusten ennakoinnissa – jos esim. keskustellaan rakkaudesta, niin oletettavasti puheenvuorot liittyvät jollakin tavalla aiheeseen. Myös toiminnallisen roolin ottaminen voi auttaa autistia – jos autisti tietää esim. että oma rooli on kommentoida näkemyksiä, hänen voi olla helpompi toimia.

2. Konvergentti vs. divergentti ajattelu

Divergentti ajattelu tarkoittaa, että luodaan monia ideoita ja monia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Konvergentti ajattelu tarkoittaa, että etsitään yhtä käytännöllistä ja optimaalista ratkaisua. Neurotyypilliset mielestäni usein ajattelevat divergentisti ja autistit konvergentisti. Juuri ryhmässä neurotyypillisten divergentti ajattelu korostuu. Autistin hallitsematon konvergentti ajattelu voi näkyä toimimattomina rutiineina ja jumittamisena ja pakkomielteisenä toimintana. Ratkaisu voisi olla, että autistille annetaan tehtäväksi etsiä tilanteeseen yksi konkreettinen ja optimaalinen ratkaisu. Muut ajatelkoot monia ideoita ja ratkaisuja. Myös struktuurin tai strategian antaminen tilanteeseen voi auttaa konvergentin ajattelun toteuttamisessa autistin kohdalla. Esim. toimi niin, että olet ystävällinen kaikille.

3. Strukturoinnin määrä ja aste

Tilanteen tai keskustelun strukturointi auttaa sekä ennakoinnissa että konvergentin ajattelun hallitsemisessa. Esimerkkinä tästä on päiväjärjestys/lukujärjestys. Esimerkiksi tämän päivän ohjelma on seuraava: aamutoimet – bussilla työtoimintaan – lehtien niputus – lenkki – ruokailu – tauko – taidetoiminta – kahvi – tauko – bussilla kotiin – ja kotona odottaa uusi päiväjärjestys/lukujärjestys. Näin voidaan sekä ennakoida toimintaa että pitää lukujärjestystä konkreettisena ja optimaalisena (toivottavasti!) ratkaisuna päivän hallintaan.

Blogiterkuin

Pia


Kuva: Papunetin kuvapankki, Sclera.be
Lähde divergentin ja konvergentin ajattelun osalta: http://personal.inet.fi/koti/vexom/ajatt.htm.

Kommentit

Hei kaikki!

Vielä esimerkki kohdasta 3 - keskustelun strukturoinnista. Esim. Tervehtiminen - kuulumiset vuorotellen - kunkin kiinnostuksista keskusteleminen - sopiminen seuraavasta tapaamisesta ja sen mahdollisista teemoista, johin voi valmistautua - Hyvästelyt ja kiitokset

Pia

Kommentointi on suljettu