Hyvää maaliskuuta!

Olympialaiset ja paralympialaiset on katsottu. Jokainen saa itsekseen miettiä, mitä jäi mieleen. Tosin voinen pohtia, mitä oikeastaan paralympialaisista tuli katsottua. Sillä verrattuna olympialaisiin niitä näytettiin huomattavan paljon vähemmän televisiosta – netin kautta oli kuitenkin mahdollisuus enemmän seurata. On kuitenkin syytä todeta, että tällä kerralla paralympialaiset sai enemmän TV-näkyvyyttä kuin aikaisemmat paralympialaiset.


Nykyään televisiossa näytetään jonkin verran vammaisuutta koskevaa ohjelmaa: osa on täysin asiapitoista ohjelmaa, joiden antama tieto mahdollistaa tavalliselle katsojalle nähdä uusin silmin ja ymmärtää jotain vammaisuuteen liittyvää. Olen aina toivonut, että tällaiset ohjelmat tehtäisiin luonnollisiksi: Vaikka haastateltava olisi ”sinut” oman vammansa kanssa, mielestäni osa haastattelijoista nostaa haastattelevansa ja hänen vammansa tietylle korokkeelle. Tämän vuoksi haastattelija ei välttämättä suhtaudu vammaiseen haastateltavaan samalla tavalla kuin muihin. Silloin ainakin minä koen, että haastattelu ei tapahdu luonnollisesti.


On myös olemassa televisiosarjoja, joissa käsitellään vammaisuutta. Esimerkiksi suositussa Salatuissa Elämissä on ollut pariinkin kertaan mukana vammaisia näyttelijöitä tai aiheen käsittelyä. Kun nyt kyseisessä ohjelmassa tuli esiin Taiga-vauvan CP-vamman epäily, minussa kolahti jotain: On ollut mukava seurata hänen perheensä taisteluista. Olin jopa näkevinäni tytöstä CP-vamman ominaisuuksia, vaikka enhän tiedä tytön olevan oikeasti vammainen.


Kun televisiossa on nykyään paljon tositv-juttuja, tällaiseksi voisi nimittää sarjaa ”Toisenlaiset frendit”. Henkilökohtaisesti ohjelma herättää minussa ristiriitaisia ajatuksia: ohjelma on hyvää asennevalistusta ja kertoo vammaisten kansalaisten arjesta. Toisaalta joskus koen tirkistelyksi seurata heidän elämää. Sillä heitä katsoessa joidenkin katsojien kiinnostuksen kohde saattaa olla vain vamma. Toki on todettava, että televisiossa tulee kaikenlaista vastaavaa, joista kiinnostaa ainoastaan jokin tietty asia.


Tästä blogistani tuli ihan erilainen kuin alun perin suunnittelin. Mutta eipä haittaa – ainakin nyt tiedätte televisio-ohjelmien makuni.:)

Santra