Kirjoittajan Pia kuva

Kirjoituksia autismista

Tervehdys! Olen Pia Hämäläinen, 45-vuotias, ja olen puhevammainen henkilö. Diagnoosin sain aikuisena, ja se on tätä nykyä alkamisajaltaan epätyypillinen autismi. Blogikirjoituksissani tulen pohtimaan autistina olemisen eri puolia.

13 kommenttia
Kirjoittajan Hannukka kuva

Jännät paikat

Maanantaina se alkoi, puhevammaisten viikko. Käänsin nokan kohti Pikkuparlamenttia ja olin kertomassa mitä on elämä perheessä, jossa on puhevammaisia lapsia, ja kun itsekin menettää osin kommunikointikykynsä.
Kirjoittajan Hannukka kuva

Esittelykirjoitus

Noin 10 vuotta sitten saimme lahjan, suuren lahjan. Pienen pojan, joka syntymähetkellään aiheutti ison hässäkän, ja jopa isä myöhästyi synnytyksestä! Ihmeen rauhallisesti kuitenkin itse annoin laittaa piuhaa sinne ja tänne ja vihreitä liinoja joka puolelle. Pian leikkaussalissa kuuluikin komea itku! Voi pojat, se oli ponnekas ja kiukkuinen - ensimmäinen kommunikointi lapsen ja äidin välillä ja unohtumaton.

3 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Teemapäivien viettämistä

Kuluvana kuukautena oli ensimmäinen maailmanlaajuinen CP-päivä. Lähes viikoittain on jokin teemapäivä, jolloin teemaa nostetaan esiin. On kiinnostavaa tietää teemoihin liittyvistä asioista esimerkiksi erilaisista vammaryhmistä katsottuna.

2 kommenttia
Kirjoittajan Santra kuva

Järjestötoiminnasta voimaa

Lyhyen, sateisen kesän jälkeen syksyä kohti mentäessä alkaa pikkuhiljaa miettiä järjestötoimintaa. Ehkäpä veren perintönä olen saanut sen, että minulla on halu toimia järjestössä ja edistää asioita.

Lähes poikkeuksetta ne järjestöt, joihin kuulun ja joista osassa toimin aktiivisesti, lukeutuvat vammaisjärjestöihin tai vastaaviin organisaatioihin. Joskus mietin syytä, miksi liityn vammaisjärjestöön. Siksikö, koska olen vammainen?

Kirjoittajan Santra kuva

Asiointia yksin

Vaikeavammaisena tarvitsen asioidessani toisen ihmisen apua: Toisinaan minulla on mukana henkilökohtainen avustajani. Jossain tilanteissa, joissa vaaditaan paljon puhumista, tilaan paikalle puhevammaisten tulkin. Tosin avustajani ja tulkkini eivät luonnollisesti ole aina käytettävissäni, joten menen joskus hoitamaan asioitani yksin. Silloin kauppojen ym. palvelualttiutta kysytään.
Kirjoittajan Maija (ja Johanna-äiti) kuva

Karkkia tietokoneen avulla!

Mä olin kesäkuun alussa isän kanssa Lahdessa leirillä. Siellä harjoiteltiin tietokoneen puheohjelman käyttöä. Meitä oli viisi lasta, kaksi tyttöä ja kolme poikaa. Me käytiin Mäkkärissä tilaamassa hampparit tietokoneiden avulla. Se oli tosi kivaa!

1 kommentti
Kirjoittajan Santra kuva

Liikkuen pääsee

Kesällä jokaisen on helppo liikkua, koska ei tarvitse pukeutua jne. Laittaa vain jonkinlaiset kengät jalkaan ja menoksi sitten. Sähkärilläkin voi kierrellä ja katsella kesän kauneutta. Joskus uteliaisuuteni pinnistää pintaan, jolloin haluan uskaltautua vieraampiin ympäristöihin. Silloin tällöin olen joutunut toteamaan, etten tiedä, missä olen. Mutta ainakin tähän asti olen kuitenkin löytänyt kotiovelleni.
Kirjoittajan Santra kuva

Äitien toukokuu

Tässä kuussa kaikki äidit ovat saaneet kunniaa äitienpäivää viettämällä: Osalle on viety lahjoja, kukkia, aamukahvit sänkyyn – osalle kukkia haudalle. Itse kuulun jälkimäiseen jo kuudetta kertaa. Jokainen äiti-lapsi-suhde on ainutkertainen, koska senhän muodostaa kaksi ainutlaatuista ihmistä. Kun on kyseessä vaikeavammainen lapsi, se tuo siihen suhteeseen oman mausteensa: Vaikean vamman takia lapsi tarvitsee hoitoa paljon, ja oma äitihän on yleensä se hoitaja, joka vastaa lapsensa huolenpidosta.
1 kommentti
Kirjoittajan Santra kuva

Kuntoilua, lenkkeilyä, hyvää oloa!

Kevät on valloillaan noita sanoja: kuntoilu, lenkkeily, hyvä olo jne. Totta kai ne ovat tärkeitä juttuja. Tosin meille vaikeavammaisille henkilöille kuntoilu, tai oikeastaan kuntouttaminen, on arkista puuhaa riippumatta vuodenajasta tai mistään ulkoisesta tekijästä. Sillä mikäli fyysistä toimintakykyä ei harjoiteta muutamaan päivään, silloin siihen saattaa tulla aikaisempaa enemmän rajoituksia.
2 kommenttia